Arvonlisäverotus on pysynyt Suomessa lähes 25 vuotta ennallaan. Nykymuotoisen arvonlisäveron ilmoittamisen on todettu olevan tiedoiltaan liian suppeaa ja väärinkäytöksille altista. Verottaja haluaakin keskittää resursseja tulevaisuudessa enemmän datan laadun parantamiseen, jotta verovirkailijat voivat keskittyä datan tarkastamisen sijaan ohjeistusten ja linjausten antamiseen asiakkaille. Tavoitteena on myös saada parempi kuva verovelvollisen liiketoiminnasta. Kun verolliset tapahtumat kirjautuvat automaattisesti ja taloushallinnon järjestelmien tukemana kerralla oikein, vältytään aikaa vieviltä selvityspyynnöiltä puolin ja toisin. Reaaliaikainen tapahtumien kirjaaminen ehkäisee myös mahdollisten verotarkastusten kautta esille tulleiden virheellisten kirjausten aiheuttamia viivästyskustannuksia. Arvonlisäverojärjestelmän toimivuutta on arvioitu myös EU:n tasolla ja tätä kautta on tunnistettu kolme toimenpidekokonaisuutta, joita edistetään tulevina vuosina: sähköiseen laskutukseen perustuva reaaliaikainen ja digitaalinen arvonlisäveroraportointi, teknisiä alustoja koskevien arvonlisäverosääntöjen päivittäminen sekä yhteisen arvonlisäverorekisteröinnin käyttöönotto EU:n alueella.

Sähköinen taloushallinnon järjestelmä on tulevaisuuden vaatimus

Osana arvonlisäverojen ilmoitusprosessien muuttamista verottaja on aloittanut selvitystyön, jolla etsitään edellytyksiä reaaliaikaiselle arvonlisäverolle. Käytännössä tämä tarkoittaa selvitystä siitä, miten arvonlisäverovelvollisten taloushallinnon järjestelmistä saataisiin arvonlisäveroihin liittyvät tapahtumat lasku- ja kuittikohtaisesti. Tiedot siirtyisivät taloushallinnon sähköisistä järjestelmistä ohjelmistojen välisten rajapintojen välityksellä taloushallinnon järjestelmästä verottajan järjestelmään reaaliaikaisesti. Saatuja tietoja voitaisiin vertailla myös myyjän ja ostajan välillä. Tavoitteena on, että nämä reaaliaikaiset tapahtumat tuottavat suoraan arvonlisäveroilmoituksen ja verovelvollisen tarvitsee vain tarkistaa järjestelmästä saamansa tiedot. Uudistuksella ei haluta lisätä raportointitaakkaa, vaan pikemminkin helpottaa verovelvollisen arkea.

Lasku- ja kuittikohtaisesta raportoinnista on kokemuksia muualta maailmalta ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Kun raportointia on kehitetty enemmän ajantasaiseksi, on tietojen laatu parantunut merkittävästi. Ajantasainen ja oikea data auttaa verottajaa myös takaamaan verotuksen oikean kertymisen. Samaan aikaan reaaliaikaisen arvonlisäveron muutoksen yhteydessä selvitetään myös arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön kehittämistä. Tällä muutoksella tavoitellaan laajempaa ilmoituksen tietosisältöä ja paremman kokonaiskuvan muodostumista verovelvollisen liiketoiminnasta.

Toimi nyt, jotta olet valmis muutokseen

Verottajan selvitystyö uudistuksen käytännön onnistumisen mahdollisuuksista, sekä verovelvollisille aiheutuvista kustannuksista, on kesken. Viimeisten vuosien aikana on käynnistetty erilaisia poikkihallinnollisia hankkeita, joissa reaaliaikaisen arvonlisäveron käyttöönottoa on tarkasteltu. Selvältä näyttää jo tässä vaiheessa, että uudistus toteutetaan vaiheittain. Vaiheittaisella toteutuksella varmistetaan, että taloushallinnon ohjelmistot sekä talouden prosessit saadaan yrityksissä muutettua uusien vaatimusten mukaisiksi. Tavoitteena on kaiken kaikkiaan vähentää manuaalista työtä, parantaa tiedon laatua ja kehittää automaatiota taustajärjestelmissä.

Tässä hetkessä muutos reaaliaikaiseen arvonlisäveroon voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, mutta Suomessa toimii vielä iso joukko yrityksiä ja yrittäjiä, jotka eivät ole siirtyneet käyttämään edes sähköistä tiliotetta. Viime vuosina digitalisoituminen on ottanut isoja harppauksia myös taloushallinnossa, paljon on kuitenkin vielä tehtävää.

Tilitoimistojen rooli on olla mukana yritysten sekä yrittäjien arjessa ja asiakkaan kanssa keskustellen löytää parhaiten ja kustannustehokkaimmin juuri kyseistä asiakasta palvelevat taloushallinnon prosessit. Kirjanpitäjän ei odoteta olevan esimerkiksi kuljetusyrittäjän apukuskin paikalla ottamassa vastaan jokaista ostotapahtumasta aiheutunutta kuittia. Kirjanpitäjän rooli on auttaa ja tukea asiakasta sähköisten palvelujen käyttöönotossa. Kun asiakkaan kanssa varmistetaan oikealaatuinen, oikea-aikainen ja oikeamuotoinen data, varmistutaan siitä, että arvonlisäveroilmoitus ja arvonlisäveron maksu on tehty oikein.

 

Mitä on sähköinen taloushallinto?