EU:n sisäistä B2B-tavarakauppaa koskevat lyhyen aikavälin parannukset (ns. ”Quick fixes”) ovat tulossa voimaan 1.1.2020 alkaen. Parannusten tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa käytäntöjä eri EU-maiden välillä seuraavilla osa-alueilla:
1. Call off -varastoyksinkertaistuksen käyttöönotto kaikissa EU-maissa
Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneen ostajan luona olevaa niin kutsuttua call off -varastoa, jossa ei ole tavaran ulkomaisen myyjän määräysvallassa olevaa henkilökuntaa, ei ole pidetty myyjän kiinteänä toimipaikkana Suomessa. Koska kiinteän toimipaikan muodostuminen aiheuttaa pääsääntöisesti verovelvollisuuden kyseisessä jäsenvaltiossa, kyse on toiseen EU-maahan sijoittautuneen myyjän rekisteröintivelvoitteita keventävästä säännöksestä. Call off -varastoihin liittyvä menettely on ollut Suomessa käytössä jo pitkään, joten uudistusta voidaan pitää merkittävänä lähinnä niiden jäsenvaltioiden kannalta, joissa helpotusta ei ole aiemmin ollut. Kotimaisen yrityksen näkökulmasta uudistus voi kuitenkin olla merkittävä, jos yritys on harjoittanut tai suunnittelee harjoittavansa EU:n sisäistä tavaramyyntiä toisessa jäsenvaltiossa perustettavan varaston kautta.
2. Yhteisömyynnin näyttövaatimusten yhdenmukaistaminen
Yhteisömyynnin näyttövaatimuksia koskevan uudistuksen tavoitteena on luoda säännöt, joita noudattaen kansainvälisesti toimiva yritys pystyisi kaikissa EU:n toimintavaltioissa käyttämään samaa verottomuuden näyttötapaa. Esitetyt näyttövaatimukset ovat raskaat ja ne tiukentaisivat näyttöedellytyksiä niin Suomessa kuin suuressa osassa muitakin EU-maita. Jatkossa myynnin verottomuutta tulisi tukea vähintään kaksi keskenään riidatonta, esimerkiksi tavaran kuljetukseen tai sen vakuuttamiseen liittyvää asiakirjatodistetta. Nykyisin Suomen verotuskäytännössä riittävänä näyttönä on pidetty yhtäkin todistetta, esimerkiksi kuljetuksen osoittavaa rahtikirjaa.
3. Yhteisömyynnin aineellisten edellytysten yhdenmukaistaminen
Yhteisömyynnin verottomuuden edellytyksenä tulee jatkossa olemaan ostajan voimassa oleva arvonlisäverotunniste ja virheettömän yhteenvetoilmoituksen antaminen. Mikäli jompikumpi näistä edellytyksistä ei täyty, myynti katsotaan verolliseksi kotimaan myynniksi, vaikka yhteisömyyntiä koskevat muut, esimerkiksi tavaran kuljetukseen liittyvät edellytykset täyttyisivät. Suomen verotuskäytännössä tätä on pidetty lähtökohtaisena edellytyksenä jo aiemmin, joten uudistus on merkittävä lähinnä niiden EU-maiden kannalta, joissa on sovellettu kevyempiä säännöksiä.
4. Ketjukauppatilanteita koskevien säännösten yksinkertaistaminen
Uudistus keskittyy tarkempaan määrittelyyn sellaisen myyntitapahtuman osalta, joka voidaan käsitellä EU-valtioiden rajat ylittävänä verottomana myyntinä. Tarkemman määritelmän avulla pystytään tunnistamaan myyntiketjusta se myynti, johon EU-valtioihin rajat ylittävä tavaroiden kuljetus liittyy. Ketjussa voi olla vain yksi yhteisömyynti. Sitä edeltävät myynnit käsitellään paikallisina myynteinä lähtövaltiossa ja vastaavasti sen jälkeiset myynnit kohdevaltiossa tapahtuvina.
EU:n lyhyen aikavälin uudistukset ovat tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä, joten esityksiä ja päätöksiä kotimaiseen lainsäädäntöön liittyvistä muutoksista voidaan odottaa lähiaikoina. Myös Verohallinto tulee antamaan tarkempaa ohjeistusta asiasta viimeistään siinä vaiheessa, kun uudistukset astuvat voimaan.
Rantalaisen asiantuntijat palvelevat yrittäjiä verotukseen liittyvissä erityiskysymyksissä ja seuraavat tarkasti niihin liittyviä uutisia ja uudistuksia niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Mikäli sinulla herää kysymyksiä tähän tai muihin arvonlisäverotuksen aiheisiin liittyen, asiantuntijatiimimme on niiden ratkaisemisessa mielellään avuksi. Tutustuthan myös muihin tarjoamiimme yritysverotuksen palveluihin.
Blogikirjoituksen on kirjoittanut Rantalaisen arvonlisäveroasiantuntija Mikko Heiskanen (010 321 6738 tai mikko.heiskanen@rantalainen.fi).
