Globaali konsernien minimivero pohjautuu suoraan Pilari II -sääntelyyn, joka kuuluu OECD:n kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishankkeeseen. Minimiveron avulla on tarkoitus varmistaa, että suurten monikansallisten konsernien kansainväliseen ylijäämävoittoon kohdistuisi vähintään minimiverokannan tasoinen verotus.
Minimiveroataso arvioidaan maakohtaisesti, ja tosiasiallisen (efektiivisen) veroasteen tulisi olla maailmanlaajuisesti vähintään 15 prosenttia.
Tilanteessa, jossa yksittäisen konserniyhtiön tosiasiallinen veroaste jäisi alle määritellyn minimin, tulisi verotus toteuttaa uuden sääntelyn mukaisesti 15 prosentin tasoon erillisen täydennysveron kautta.
Täydennysvero – Uusi verolaji
Täydennysvero on kokonaan uudenlainen vero Suomessa ja sen toimintalogiikka eroaa tuloverotuksesta.
Tuloverotuksessa veron kohteena on perinteisesti verovelvollisen saama veronalainen nettotulo, ja vero suoritetaan siten tulon perusteella.
Täydennysveron kohdalla veron kohde taas ei ole tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotus, vaan kansainvälisesti sovitulla tavalla määriteltävän ja laskettavan ylijäämävoiton laskennallinen aliverotus. Aliverotuksen itsessään ei tarvitse esiintyä täydennysveroa maksamaan joutuvan yksikön omassa laskennassa. Näin ollen täydennysveron maksaja tulee itseasiassa olemaan muu taho kuin se, jonka toiminnassa varsinainen veron kohde on.
Edellytysten täyttyessä täydennysveron maksuvelvollisuus kohdistuu lähtökohtaisesti suurten konsernien ylimmille emoyksikölle niiden sijaintivaltioissa. Mikäli kuitenkin konsernin ylin emoyksikkö on vapautettu täydennysverosta, tulee konsernin välitasolla sijaitsevan emoyksikön maksaa täydennysvero matalasti verotettujen konserniyhtiöiden osalta sijaintivaltioonsa. Samoin mikäli konsernin välitasolla on matalasti verotettu välitason emoyksikkö, tulee tämän maksaa omalta osaltaan täydennysverosta sijaintivaltioonsa. Täydennysveron suorittamisvelvollisuus kohdennetaan pääsääntöisesti konsernin emoyksikölle perustuen sen omistusosuuteen aliverotetun konserniyksikön määritellystä tuloksesta. Emoyksikölle kohdennettava osuus matalasti verotetun konserniyksikön täydennysverosta vastaisi emoyksikön omistusosuutta matalasti verotetun konserniyksikön voitosta.
Verotuksen toteutus ja raportointivaatimukset
Täydennysveron toteutus voidaan tehdä usealla eri tavalla, esimerkiksi tuloksilukemissäännöllä, jota sovelletaan konsernin ylimmän emoyksikön sijaintivaltiossa. Lisäksi täydennysvero voidaan toissijaisesti toteuttaa niin kutsutulla aliverotettujen voittojen säännöllä, jossa kohdistetaan täydennysvero konsernin matalasti verotettujen yksiköiden välillä. Suomessa on otettu käyttöön erillinen kotimainen täydennysvero, joka mukailee tuloksilukemissäännön laskukaavaa.
GloBE-sääntelyn piiriin kuuluvat monikansalliset konserniyhtiöt ovat velvollisia antamaan tiedot globaalia minimiverotusta varten uudenlaisella, OECD:n standardin mukaisella ilmoituksella (GIR, GloBE Information Return). Ilmoitus voidaan antaa keskitetysti, eli ylin emoyhtiö tai muu nimetty konserniyhtiö vastaa ilmoittamisesta. Tällöin muiden konserniyhtiöiden on ilmoitettava erillisellä notifikaatiolla oman valtionsa veroviranomaiselle, mikä konserniyhtiöyhtiö antaa GIR ilmoituksen niiden puolesta.
Säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2024. Siirtymäsäännösten mukaan ensimmäinen ilmoitus on annettava 18 kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä, joten kalenterivuotta vastaavien konsernien tilikausilta annetaan ensimmäiset ilmoitukset kesäkuun 2026 loppuun mennessä. Muutoin ilmoitus on annettava 15 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Sääntelyn piiriin kuuluvat konsernit
Uutta lakia sovelletaan Suomessa sijaitseviin konserniyksiköihin, jotka kuuluvat suureen monikansalliseen konserniin tai suureen kotimaiseen konserniin. Ylimmän emoyksikön konsernitilinpäätöksen mukaiset tuotot ovat olleet vähintään 750 miljoonaa euroa vähintään kahtena neljästä tilikautta välittömästi edeltävästä tilikaudesta.
Oletettavaa on, että monikansalliseen konserniin kuuluvan paikallisen maayhtiön on kuitenkin myös hyvä varautua antamaan laskentaselvitys oman yhtiönsä toteutuneesta tosiasiallisesta veroasteesta. Näin ollen minimiverosääntelyn hallinnollinen vaikutus ulottuu verotuksen maakohtaisen raportoinnin tavoin laajalti myös isojen konsernien tytäryhtiöihin ja kiinteisiin toimipaikkoihin.
Muutokseen on tärkeää varautua ennakollisesti ja hyvissä ajoin
Lopuksi on hyvä huomioida, että kansainvälisten konsernien epäoikeudenmukaiseen voitonsiirtoon pureutuva minimivero on luonteeltaan erittäin monimutkaista lainsäädäntöä, eikä tällä hetkellä edes Suomen Verohallinnolta ole mahdollista saada sitovaa ennakollista ohjausta minimiverotuksen verotuskäytäntöihin.
Verokäsittelyjen selvittelyssä onkin hyvä hyödyntää asiantuntijan apua ja varautua muutoksiin ennakoivasti. Veroasiantuntijamme avustavat mielellään minimiveroon liittyvissä selvittelyissä sekä muissa kansainvälisen verotuksen kysymyksissä.
Ota yhteyttä
Tommi Vilppola
Tax Manager, Kansainvälinen verotus
tommi.vilppola@rantalainen.fi
+358 10 3216 733
Heli Jauhiainen
Tax Manager, Kansainvälinen verotus
heli.jauhiainen@rantalainen.fi
+358 10 321 6659
