Lähtökohtana verosuunnittelulle on yleensä yrittäjän rahantarve. Omasta henkilökohtaisesta verotuksesta ja yhtiön verotuksesta syntyy yrittäjän kokonaisverorasitus, jota voidaan järkevällä verosuunnittelulla optimoida. Kokonaisverorasitus lasketaan summaamalla yhtiön ja yrittäjän maksamat verot yhteen.
Järkevä verosuunnittelu on ennakoivaa, suunniteltua ja pitkäjänteistä. Verosuunnittelu aloitetaan tunnistamalla mahdolliset toimenpiteet. Yrittäjän tulee myös tunnistaa toimenpiteiden seuraamukset eli maksettavan veron määrä ja sen ajoitus, sekä milloin verot tulevat maksuun. Verosuunnittelussa on suositeltavaa käyttää apuna verotuksen asiantuntijoita, sillä oleellista on tunnistaa myös riskit, joita tiettyihin verosuunnittelun toimenpiteisiin saattaa liittyä.
Verosuunnittelu osakeyhtiössä
Yritys maksaa tuloveroa 20 prosenttia voitosta. Yrittäjän progressiivinen pääomatuloverotus on 30 prosenttia ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 prosenttia. Keskeisin kysymys verosuunnittelulle onkin se, miten varat yhtiöstä nostetaan ja milloin.
Vaihtoehtoja varojen nostamiseen ovat:
- verovapaat korvaukset
- palkka
- osinko
- vuokra
- korko
- SVOP palautus (mikäli mahdollista)
Verosuunnittelussa kannattaa välttää:
- Nostamasta älyttömästi palkkaa. Ansiotuloverotuksen progressiivisuuden takia yrittäjän ei ole kannattavaa nostaa yrityksestä älytöntä määrää palkkaa
- Rahan lainaamista yhtiöltä. Laina tulkitaan osakaslainaksi ja mikäli sitä ei ole maksettu vuoden loppuun mennessä yhtiölle takaisin, verotetaan se 30 prosentin mukaan.
- Pelkästään osinkojen nostamista. Verotuksen näkökulmasta pelkästään osinkojen nostaminen ei ole kannattavaa, sillä kun osingot ylittävät 8 prosentin nettovarallisuuden, verotetaan ne ansiotuloveron mukaisesti.
- Maksamasta verovapaita korvauksia, vuokria tai korkoja, jotka eivät perustu reaalitapahtumiin tai käypiin arvoihin. Tällaiset tilanteet paljastuvat usein verotarkastuksissa, ja niihin puututaan herkästi.
Yritysjärjestelyt osana verosuunnittelua
Toiminimi, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voidaan muuttaa osakeyhtiöksi yhtiömuodon muutoksella. Verotuksellisesti se on järkevää silloin, kun tulos nousee noin 60 000 – 100 000 euroon. Yhtiömuotoa muuttaessa on tärkeä huomioida muutoksen veroneutraalius, jolloin verotuksessa ei tuloudu mitään. Tällöin varojen ja velkojen on siirryttävä osakeyhtiöön.
Myös järkevä konsernirakenteen toteutus, joka voi mahdollistaa nettovarallisuuden kasvun (osakevaihto) tai esimerkiksi verovapaan tytäryhtiöosakkeiden myynnin on verosuunnittelua. On kuitenkin huomioitava, että kaikkiin yritysjärjestelyihin tulee olla liiketaloudelliset syyt, jotta järjestelyä ei tulkittaisi veronkierroksi.
Etenkin jos kyseessä olisi enemmän liikevaihtoa muodostava tai korkeamman riskin liiketoimintoja olisi hyvä selvittää myös mahdollisuus suunnitella verotusta holding yhtiömallilla tai muutoin konsernirakennetta muokkaamalla. Esimerkiksi muodostamalla osakevaihdolla emoyhtiö nykyisen liiketoimintayhtiön yläpuolelle. Yritysjärjestelyt ovat kuitenkin aina tapauskohtaisia.
Mitä on veronkierto?
Pääsääntö veronkierrolle on se, että mikäli transaktion pääasiallinen tarkoitus on välttää veroa tai jos transaktiolla ei ole muita liiketaloudellisia syitä kuin veron välttäminen, on toiminnassa kyse veronkierrosta. Suomen lainsäädännössä on useita veronkiertoon liittyviä pykäliä kuten yleinen veronkiertopykälä, perintö- ja lahjaverolaki, varainsiirtoverolaki, elinkeinoverolaki sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylaki.
Katso miten suunnittelen verotuksen -webinaaritallenne
Lue myös artikkeli Tilinpäätös ja verosuunnittelu
