Maailmaa pitäisi rakentaa kohti luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaa yhteiskuntaa kestävän kehityksen keinoin. Samalla kamppailemme geopoliittisten haasteiden, korkean inflaation ja korkojen nousun keskellä. Lisäksi työelämä on radikaalissa murroksessa. Miten tästä selvitään kuivin jaloin?
Rantalaisen Kolme puheenvuoroa paremmasta huomisesta -artikkelisarjassa tulevaisuustutkija Mika Aaltonen, talousjohtaja Ville Kujansuu Rantalaiselta sekä kiinteistöjen energiankäytön ratkaisuja tarjoavan LeaseGreenin toimitusjohtaja Jonni Ahonen kertovat, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Kiinteistöjen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa on noin 40 prosenttia KTI Kiinteistötiedon mukaan. Päästöjen vähennyksessä viimeisen 10 vuoden aikana on saatu paljon aikaan, mutta paljon on vielä tehtävää jäljellä. Jokainen teko auttaa eteenpäin myös kiinteistöjen vihreässä siirtymässä, eikä pidä jäädä odottamaan kaiken ratkaisevaa hopealuotia, sanoo kiinteistöjen energiankäytön hallintaan keskittyvän LeaseGreen Oy:n toimitusjohtaja Jonni Ahonen.
” On tärkeää tuoda esiin, kuinka suuri osuus kiinteistöillä on päästöjen suhteen. Väitän, että se unohtuu usein julkisessa keskustelussa – ja on usein myös alan ulkopuolisille ihmisille yllätys.
Kiinteistöjen osalta päätöksiä tekevien ihmisten harteille laskeutuu suuri taakka sen myötä, että kiinteistöjen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa on noin 40 prosenttia. Oli kyseessä sitten asuntoyhtiön hallitus tai vaikka kiinteistösijoittaja.
Mutta, päästöpotti on myös säästöpotti. Meillä on markkinoilla valtava määrä testattua teknologiaa, joka vain pitäisi saada asennettua kiinteistöjen ja ympäristön avuksi.
Jos lähtee kylmän matemaattisesti liikkeelle, niin energian säästön kautta pienennetään päästöjä, jokaisella säästetyllä kilowattitunnilla on hiilijalanjälki ja euromääräinen kustannus. Kun niitä tiputetaan, ei tarvitse kysyä, haluatko pienentää päästöjä vai säästää rahaa, sillä toista ei voi tehdä ilman toista.
Saastuttavimmat kilowattitunnit alkavat olla pikkuhiljaa myös niitä kalleimpia. Siihen on johtanut toimiva päästökauppa, päästöoikeuksien hinnan nousu ja muutokset verotuksessa. Se ei ole tarkoittanut kovia veronkorotuksia, vaan sitä että aiemmista verohelpotuksista on hankkiuduttu eroon.
Hyvän palkitsemisella eteenpäin
Vihreä siirtymä, eli muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin, tarvitsee tuekseen taloudellisen järjestelmän, joka palkitsee vihreästä kunnianhimosta ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Tällainen kestävän talouden periaate nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.
Poliittisen päätöksenteon tehtävänä on myötävaikuttaa tällaisen järjestelmän luomiseen ja vakiinnuttamiseen. Muuten muutos ei ole pysyvää, vaan vain kepillä tai porkkanalla tuotua kiriä, eikä siitä saada itseään ruokkivaa kierrettä.
Toivon että meidän pääomitusjärjestelmämme jatkaa samaan suuntaan. Erotellaan jyvät akanoista ja palkitaan niitä kiinteistöjä ja omistajia, jotka edistävät vihreää siirtymää.
Suurimmat haasteet liittyvät mikrotason päätöksentekoon: miten valitaan kiinteistöissä oikea sovelluskohde ja -tapa sekä tekninen laajuus, millä lähdetään tekemään. Nämä ratkaisemalla on mahdollista saavuttaa eniten lyhyellä aikavälillä.
Pääasia on, että päätöksiä tehdään reippaalla tahdilla, jotta hommaa saadaan eteenpäin. Ensin kannattaa katsoa, että kaikki vähentäminen on tehty, ennen kuin alkaa katsoa vaikka maalämpöön investoimista. Se on jo hyvä askel. Valtiotason päätökset ja EU-taksonomia edesauttavat sitä, että ne ovat järkeviä toimenpiteitä.
Sellaisessa tilanteessa emme ole, että kaikki olisi jo tehty. Juuri tässä ajan hetkessä kenenkään ei ole syytä jäädä odottamaan mieletöntä teknologista innovaatiota ja hopealuotia, joka sieltä tulee, vaan hyödyntää jo testattuja teknologioita.
Viimeisen 10 vuoden aikana on kyllä myös tehty paljon hyviä juttuja. Haluan antaa taputuksen selkään kiinteistöjen omistajille siitä, että monia asioita on jo tehty ja turhasta energiankäytöstä on päästy pois. Ei sitä pajatsoa kuitenkaan ole tyhjennetty kokonaan.
Myös energiatehokkaat kiinteistöt ovat käyttöä varten
Olen optimistinen pysyvän muutoksen suhteen. Noudatan sen kanssa samaa filosofiaa kuin muutenkin ilmastokriisiin suhtautumisessa: luopumisen retoriikasta pitää päästä eroon. Ainoa luopuminen on do nothing -skenaariossa, koska jos asioihin ei puututa, luovutaan kaikesta siitä mitä pidetään itsestään selvänä ja arvokkaana tänä päivänä.
Tietynlainen kokonaisvastuullisuuden mantra on tärkeää pitää mielessä. Kiinteistöt ovat olemassa käyttöä varten. Kiinteistön omistamisen vastuullisuuteen liittyy monia puolia, joista yksi on myös sen arvon säilyttäminen. Pitää modernisoida, sillä se on talouden ja ympäristön kannalta vastuullinen tapa.
Kiinteistöjen energiankäytössä on hienoa, miten kansalaisia on aktivoitu Astetta alemmas -kampanjoilla ja muilla ja ymmärretään entistä paremmin mittasuhteita. Yhden asteen tiputus huoneen lämmössä vastaan viiden prosentin energiankulutuksen säästöä.
Ei se vihreä siirtymä kuitenkaan sillä toteudu, että totuttaudutaan kaikki 15 asteen huonelämpötiloihin. Vihreä siirtymä on enemmän teknologian hyödyntämistä, jotta kiinteistöt voivat hoitaa perustehtäväänsä. Se taas on hyvien olosuhteiden antaminen kiinteistön käyttäjille. Olosuhteiden tulee olla sellaiset, mitä käyttäjät tarvitsevat.
3 askelta kiinteistöjen päästövähennyksiin
Kartoita
Käy koko keinovalikoima läpi, valitse niistä ja pistä järjestykseen.
Toimi
Ryhdy toimenpiteisiin ja ota siitä kilpailuetu itsellesi ja yrityksellesi.
Hyödy
Do nothing -skenaariossa kiinteistöt happanevat käsiin. Rohkeasti etulinjaan!
Jonni Ahonen on LeaseGreenin toimitusjohtajana työskentelevä ekonomi ja entinen strategiakonsultti, josta briljantit insinöörikollegat ovat kouluttaneet teknologiauskovaisen optimistin. Kahden pienen tytön isän on helppo motivoitua työhön Suomen suurimman ilmastohaasteen ratkaisemiseksi.
Lue myös Kolme puheenvuoroa paremmasta huomisesta –artikkelisarjan kaksi muuta osaa:
Talousjohtaja Ville Kujansuu: Tarvitaan rohkeutta kokeilla uutta
Tulevaisuustutkija Mika Aaltonen: Uudenlainen organisoituminen sisältää paljon mahdollisuuksia
