Onko uuden tytäryhtiön perustaminen ajankohtaista konsernissa? Millaisia asioita tulee ottaa huomioon siirtohinnoittelun ja pääomituksen näkökulmasta perustettaessa uutta tytäryhtiötä?
Uusi perustettava tytäryhtiö ja konsernirakenne tulevat usein arvioitavaksi viimeistään, kun liiketoimintaa laajennetaan kansainvälisille markkinoille. Kansainvälistyminen on pk-yrityksille usein iso strateginen investointi, joten laajentumisen perusta on tärkeä pohtia huolella.
Kansainvälistymisen pohjatöitä ovat esimerkiksi:
- realistisen budjettiennusteen laadinta,
- selkeiden toiminnallisten raamien asettaminen sekä
- olosuhteisiin soveltuvan siirtohinnoittelumallin määrittäminen.
Siirtohinnoittelumalli
Konsernissa sovellettava siirtohinnoittelumalli tähtää markkinaehtoiseen tulojen jakautumiseen konserniosapuolten kesken huomioiden muun muassa konsernin arvoketjun sekä osapuolten suorittamat toiminnot, käyttämät varat ja kantamat riskit.
Ei ole lainkaan tavatonta, että uusi tytäryhtiö tekisi alkuvaiheessa jopa useamman vuoden ajan operatiivista tappiota kuitenkin siten, että sen toiminnan jatkuvuudelle on konsernissa selkeä tahtotila.
Usein ns. päämiesmallin tilanteessa on perusteltua, että rutiiniluonteisesti ja rajatulla riskillä toimivalle tytäryhtiölle taataan maltillinen ja markkinaehtoinen tuottotaso sen suorittamista panostuksista riippumatta siitä, kuinka tuottoisaa tytäryhtiön toiminta olisi oikeasti ollut. Tällöin emoyhtiö käytännössä linjaisi tytäryhtiötä koskettavat keskeiset päätökset, kontrolloisi toimintaa koskettavia merkittäviä riskejä sekä omistaisi konsernin arvokkaan aineettoman omaisuuden.
Siirtohinnoittelumielessä näissä tilanteissa tulee aina arvioitavaksi tytäryhtiön siirtohinnoittelumallin markkinaehtoisuus. Käytännössä voi olla mahdollista, että tytäryhtiö tekisi positiivista verotettavaa tulosta, vaikka operatiivisessa mielessä sen toiminta voisikin olla tappiollista.
Tappiollisen tytäryhtiön kompensointi voi tuntua emoyhtiön näkökulmasta epäjohdonmukaiselta ja onkin siten hyvä tiedostaa, että konsernin siirtohinnoittelumalli sekä liiketoimintamalli eivät automaattisesti kulje käsi kädessä keskenään. Verotusmielessä oleellista siis on, että osapuolten saama tuotto on sillä tasolla, mitä riippumattomat osapuolet olisivat saaneet vastaavissa olosuhteissa, kun huomioidaan liiketoimen osapuolten välillä harjoittamat toiminnot, kantamat riskit ja käyttämät varat.
Uuden tytäryhtiön pääomittaminen – onko siirtohinnoittelumalli kunnossa?
Kansainvälistymisen alkuvaiheessa emoyhtiö päätyy monesti pääomittamaan – eli rahoittamaan – perustetun tytäryhtiön tasetta toiminnan turvaamiseksi. Taustalla voi olla esimerkiksi lakisääteinen vaade tietystä vakavaraisuuden tasosta. Pääomitus voitaisiin tehdä esimerkiksi SVOP-sijoitustyyppisellä tai pääomalainaluonteisella toimenpiteellä.
Kansainvälisellä veroasiantuntijalla herää aina tytäryhtiön taseen vahvistamisen tilanteissa kysymys siitä, onko konserniyhtiöiden välinen siirtohinnoittelumalli ollut kunnossa ja olisiko tilanteessa ollut paremmin perusteltavissa olevia vaihtoehtoja taseen vahvistamisen sijaan.
Käytännön haasteita voi esimerkiksi ilmetä, jos tytäryhtiön toiminta ei olisi lähivuosinakaan kannattavaa. Näin ollen tytäryhtiön tasetta pääomitettaisiin toistuvasti, eikä se selviytyisi mahdollisista pääomittamisesta aiheutuvista velvoitteistaan oman toimintansa kassavirralla. Tällöin myös mahdollisten epäkuranttien tase-erien alaskirjausten perusteet tulisivat arvioitavaksi emoyhtiössä.
Huomionarvoista siis on, että esimerkiksi pääomituksesta johtuvia saatavia ei välttämättä olisi kuulunut muodostuakaan, mikäli osapuolten välinen siirtohinnoittelumalli olisi ollut alusta lähtien selvillä.
Tappiollisen tytäryhtiön taseen pääomittamisen tilanteissa toimenpiteen liiketaloudelliset perusteet on erityisen suositeltavaa dokumentoida ja erikseen sopia, jotta asiakirja voidaan tarvittaessa jäljempänä näyttää esimerkiksi tilintarkastajalle tai veroviranomaiselle.
Lisäksi epäjohdonmukainen siirtohinnoittelumalli voi muodostaa riskin konsernille. Verohallinto voi olla kiinnostunut tutkimaan esimerkiksi tappiollisen maayhtiön vero-oikeudellisia perusteita. Vaihtoehtoja on siten suositeltavaa pohtia jo tytäryhtiön perustamisvaiheessa verotuksen näkökulmasta yhdessä asiantuntijan kanssa.
Kun siis yrityksessäsi mietitään kansainvälistymisen alkuvaiheessa järkevää tapaa tukea ulkomaisen tytäryhtiön toimintaa, on erityisen suositeltavaa pohtia eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset riittävällä tasolla, jotta myös päätöksenteko jatkoaskelista helpottuu.
Tärkeää siis on, että kansainvälistymisen tilanteessa pelikenttä olisi alusta lähtien riittävän selvä niin operatiivisella kuin hallinnollisella puolella.
Kuinka voimme olla avuksi?
Siirtohinnoitteluasioissa on tärkeä muistaa, että markkinaehtoisuusarviointi on aina kiinni kunkin tapauksen tosiseikoista, olosuhteista ja perusteluista.
Kirjoittaja on kokenut kansainvälisten yritysten avustamiseen keskittynyt veroasiantuntija, joka on erikoistunut mm. siirtohinnoitteluun, kiinteisiin toimipaikkoihin, lähdeverotukseen sekä kaksinkertaisen verotuksen poistamisen kysymyksiin.
Tommi Vilppola
Tax Manager
tommi.vilppola@rantalainen.fi
010 3216 733
Avustamme mielellämme esimerkiksi kansainvälistymiseen liittyvässä pohdinnassa, soveltuvan siirtohinnoittelumallin arvioinnissa ja implementoinnissa sekä Verohallinnon kanssa käytävien keskustelujen järjestämisessä.
