Palkanlaskijoiden työsuhdeosaamiselle on käyttöä yritysten HR-osastoilla, mutta palkanlaskijoiden on usein itse tuotava asiantuntijuutensa esiin.

Digitaalisuus ja robotiikka ovat muuttaneet palkanlaskijan työtä. Suurin osa aiemmin manuaalisista tehtävistä on jo automatisoitu.

Eikä loppua näy. Uusimmissa ja kehittyneimmissä ohjelmistoissa tuntiseurantajärjestelmät tulkitsevat jo nyt työehtosopimuksia ja keskustelevat palkanlaskentaohjelmien kanssa. Tosin tulkinnan ja ihmisnäkökulman tarve ei ole automaationkaan kehittyessä poistunut ainakaan vielä.

”Asiantuntijuuden koodaaminen on vaikeampaa. Palkanlaskenta muuntuukin yhä enemmän suorittavasta työstä asiantuntijatyöksi”, HR-asiantuntija Johanna Söderman tilitoimisto Rantalaiselta sanoo.

Söderman heittääkin pallon palkanlaskijoille itselleen.

”Muutosta on turha vastustaa, sillä digitalisaation edetessä se tapahtuu joka tapauksessa. Sen sijaan kannattaa olla muutoksessa mukana osallistujana ja muutoksen luojana.”

Työsuhdeasioiden erityisasiantuntija

Söderman on itsekin pitkän linjan palkkahallinnon asiantuntija. Hän kannustaa palkanlaskijoita tekemään työstään merkityksellistä, luomaan ikään kuin nahkansa uudelleen.

Palkanlaskijat eivät Södermanin mukaan välttämättä tunnista itsekään, kuinka monipuolista osaamista heillä on. Oma asiantuntijuutensa pitää kuitenkin ymmärtää, jotta osaa myydä sen yritysten johdolle, muulle henkilöstölle ja asiakkaille.

”Työsuhdeosaamisemme on valtavan laajaa. Kun tietää käytännössä, miten palkat lasketaan, ymmärtää myös palkkojen yhteyden lomiin, poissaoloihin, työsuhteen muutoksiin, terveyteen ja moneen muuhun asiaan.”

Tällaiselle tiedolle on käyttöä yritysten henkilöstöhallinnossa, ei pelkästään palkanlaskennassa.

HR ja palkanlaskenta yhteistyöhön

Söderman uskoo, että henkilöstöhallinnon merkitys korostuu yrityksissä. Henkilöstöhallinnon on oltava linjassa yrityksen liiketoiminnallisten suunnitelmien kanssa, toteuttamassa strategiaa.

”Mitä paremmin henkilöstöhallinnolliset asiat toimivat, sitä tyytyväisempiä ovat myös työntekijät. Ja heistä yritykset kilpailevat.”

Mutta murroksessa ovat myös yritysten HR-toiminnot. Söderman uskoo, että osa HR-toiminnoista ulkoistetaan samaan tapaan kuin aikoinaan palkanlaskenta.

 

Johanna Söderman

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa ERTO ry:n jäsenlehden artikkeliin haastateltu HR-asiantuntija Johanna Söderman.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenlehden taloushallintoliitteessä.