Kiinteän toimipaikan muodostumisen arviointiin liittyvät verosopimukselliset kysymykset ovat lähtökohtaisesti samanparisia riippumatta siitä, onko Suomi yhtiön asuinvaltio vai tulon lähdevaltio. Lähdevaltio voi verottaa toiseen verosopimusvaltioon perustetun yhtiön saamaa liiketuloa pääasiassa kiinteän toimipaikan muodostumisen seurauksena.
Lähdevaltiolla tarkoitetaan sitä vierasta valtiota, johon yhtiötä ei ole perustettu, mutta yhtiön saama tulo on tästä valtiosta peräisin.
Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Pääsäännön mukaisella kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan esimerkiksi liikkeen johdon sijaintipaikkaa, sivuliikettä, toimistoa tai tehdasta. Myös kotitoimisto voi muodostaa kiinteän toimipaikan edellytysten täyttyessä. Pääsäännön perusteella muodostuva kiinteä toimipaikka edellyttää toiminnan maantieteellistä ja ajallista pysyvyyttä, ja että liiketoimintaa on harjoitettava liikepaikasta käsin. Tavanomaisesti alle 6 kuukautta kestävän toiminnan ei katsota olevan ajallisesti pysyvää, kunhan toiminta ei ole esimerkiksi kausiluonteista.
Kun ulkomainen yhtiö on rekisteröity ja perustettu Suomen ulkopuolelle, eikä Suomessa ole johtopaikkaa, sivuliikettä, toimistoa tai muutakaan kiinteää liikepaikkaa, arvioidaan kiinteän toimipaikan muodostumista Suomessa suoritettavan aktiivisen liiketoiminnan harjoittamisen perusteella.
Kiinteä toimipaikka muodostuu yli määräajan kestävän lähdevaltiossa suoritettavan rakennus- tai asennusurakan perusteella (verosopimuksesta riippuen 6/12/18 kk), mutta myös esimerkiksi lähdevaltiossa sijaitsevan epäitsenäisen edustajan johdosta.
Kiinteän toimipaikan muodostumisen arviointi suoritetaan ensisijaisesti pääsäännön nojalla. Jos siis esimerkiksi rakennusyhtiöllä muodostuisi kiinteä toimipaikka rekisteröidyn sivuliikkeen perusteella, ei kiinteään toimipaikkaan kuuluvan urakan ajallista kestoa tarvitsisi ottaa enää arvioinnissa erikseen huomioon.
Kiinteä toimipaikka ei kuitenkaan muodostu, jos lähdevaltiossa harjoitettava toiminta on luonteeltaan avustavaa tai valmistelevaa, tai jos lähdevaltiossa sijaitsee ulkomaisen yhtiön itsenäinen edustaja. Myöskään pelkkä tavaravarasto ei lähtökohtaisesti muodosta tuloverotuksessa tarkoitettua kiinteää toimipaikkaa.
Covid-tilanteen vaikutus kiinteän toimipaikan arviointiin
Uuden kiinteän toimipaikan muodostumisen arvioinnissa annetaan koronasta johtuvissa poikkeustilanteissa merkitystä tilapäisyydelle sekä toiminnan normalisoitumiselle esimerkiksi matkustusrajoitusten päättymisen jälkeen. Toiminnan pysyvyys ei siten pitäisi olla kaavamaisesti sidottu poikkeustilanteen ajalliseen kestoon, mikäli esimerkiksi kotitoimistossa tilapäisesti työskennellyt työntekijä palaisi toiseen valtioon viranomaisrajoitteiden päätyttyä. Näitä tilanteita arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti, joten poikkeusoloista johtuvat tilapäiset viivästykset tai muut seuraukset on syytä dokumentoida hyvin.
Lähdevaltion verotusoikeudesta huomioita
Lähdevaltiolla ei pääasiassa ole liiketulon verotusoikeutta tilanteessa, jossa lähdevaltioon kohdistuva aktiivinen toiminta suoritetaan fyysisesti ja yksinomaan yhtiön asuinvaltiossa. Tämän osalta on hyvä tosin tiedostaa, että digiverokehityksellä on tulevaisuudessa todennäköisesti uudenlainen vaikutus verotusoikeuden jakautumiseen tiettyjen toimijoiden piirissä.
Lisäksi esimerkiksi Suomen ja Intian verosopimuksessa sovitun ”teknisen palvelun” sisällyttäminen rojaltiartiklaan laajentaa tulon lähdevaltion verotusoikeutta, koska lähdevaltiossa suoritettavasta teknisluonteisesta palvelusta saatavan korvauksen voidaan katsoa altistuvan rojaltista perittävälle lähdeverolle, vaikka erillistä kiinteää toimipaikkaa ei lähdevaltioon muodostuisikaan. EU:n ulkopuolelle kohdistuvan toisessa valtiossa suoritettavan palvelumyynnin sekä EU:n ulkopuolelta tilatun Suomessa suoritettavan palveluhankinnan osalta on siten hyvä tarkistaa aina myös verosopimuksen rojaltiartiklan sisältö.
Ulkomaisen yhtiön kiinteän toimipaikan määrittämisen perusteet eroavat tuloverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa. Tässä kirjoituksessa on käsitelty kiinteän toimipaikan kysymyksiä tuloverotuksen verosopimuksellisesta näkökulmasta. Suomella on tällä hetkellä verosopimus voimassa yli 75 valtion kanssa.
Kirjoittaja Tommi Vilppola on kokenut yritysten kansainvälisen tuloverotuksen asiantuntija. Mikäli sinulla on ajankohtainen kansainväliseen yritysverotilanteeseen liittyvä kysymys, olemme Rantalaisella mielellämme avuksi.
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
Tommi Vilppola
Tax Manager, International Tax
M&A and Tax
+358 10 3216 733
tommi.vilppola@rantalainen.fi
Tutustu asiantuntijapalveluihimme
Lue lisää aiheesta: Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen – Ulkomaan veron hyvitys Suomessa
