Tulevaisuuden työelämä tuli lähes kaikkien syliin alkuvuodesta 2020, kun koronavirus laittoi toimistojen ovet kiinni.
Konttoreista siirryttiin etätöihin ja työprosessit suunniteltiin uusiksi myös niillä aloilla, joissa etätyö ei ole mahdollista. Ravintolat joutuivat sulkemaan ovensa, ja myynti siirtyi nouto- ja kotiinkuljetuspalveluihin. Turvavälit tulivat kaikille työpaikoille.
Kukaan ei ollut valmis niin nopeaan muutokseen, mutta pakko on hyvä motivaattori.
Työelämä muuttui kertarysäyksellä eikä paluuta entiseen enää ole. Etä- ja hybridityö (jossa työskennellään sekä kotona että toimistolla) ovat tulleet jäädäkseen myös niihin työpaikkoihin, joissa niitä ei aiemmin ollut.
Nuoret vaihtavat työpaikkaa helpommin
Mutta työtapojen lisäksi työnteko muuttuu muutenkin. Nuoremmat sukupolvet suhtautuvat työhön aikaisemmista poiketen. Työpaikan vaihtaminen on jopa oletusarvo.
Henkilöstövuokrausyritys Baronan vuoden 2022 työelämätutkimuksen mukaan 36 prosenttia Suomessa työskentelevistä harkitsee työpaikan vaihtoa. Alle 40-vuotiaista työpaikan vaihtoa harkitsee 45 prosenttia. Alan vaihto on käynyt mielessä puolella työtä tekevistä.
Vaikka Suomessa irtisanoutumisen aalto ei ole ollut yhtä suuri kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, trendi on sama. Vuonna 2022 Yhdysvalloissa työnsä on jättänyt neljä miljoonaa ihmistä kuukaudessa. Heistä noin puolet on vaihtanut alaa.
Yrittäjyys kasvaa
Työ koetaan ennen kaikkea taloudellisen turvan ja toimeentulon takaajana. Kaikki muu merkitys tulee kaukana takana ja elämän muut osa-alueet ovat nousseet työtä tärkeämmiksi. Työpaikan vaihtamisen lisäksi työntekijöitä houkuttelevat aikainen eläköityminen ja yrittäjyys – lähinnä sen tuoma vapaus. Lisäksi niin sanottu hybridiyrittäjyys, jossa tehdään töitä palkansaajana sekä ja yrittäjänä samaan aikaan, tulee nostamaan päätään, arvelee YritysVantaan toimitusjohtaja Marketta Korhonen.
Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden mukaan työelämän tulevaisuuteen vaikuttavat ilmastonmuutos, teknologian muutos, väestörakenteen muutos sekä ajattelu- ja toimintatapojen muutos.
Henkilöstön sitouttamiseen näistä vaikuttaa eniten ajattelu- ja toimintatapojen muutos.
Pomolta odotetaan ihmistuntemusta
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen varoittaa elämän ylikuumentumisen riskistä. Hänen mukaansa ihmisten kaikkien keskeisten elämänalojen tärkeys on lisääntynyt. Perhe, vapaa-aika ja työelämä pitääkin tulevaisuudessa osata sovittaa hyvin yhteen. Väänäsen mukaan tässä on roolinsa myös työnantajalla. Moni työntekijä kokee riittämättömyyttä ylitäyden elämänsä äärellä.
Tulevaisuudessa työpaikoilla johtaminen onkin ennen kaikkea ihmisten johtamista asioiden sijaan. Harvardin yliopiston vanhempi luennoitsija Hubert Joly painottaa, että hyvän johtajan on syytä tuntea itsensä sekä työntekijänsä tarkkaan. Ei riitä, että tiedostaa oman ja yrityksensä tarkoituksen, vaan pitää tunnistaa myös työntekijän tarkoitus ja tarpeet.
Tulevaisuudessa juuri tämän inhimillisen otteen merkitys tulee korostumaan työntekijän hyvinvoinnin ja sitoutumisen kannalta. Trendinä on, että pelkkä raha ei ole enää se oleellisin osa työntekijän sitouttamisessa.
Tulevaisuuden työelämän trendit
- Teknologian kehityksen sekä ajattelu- ja toimintatapojen muutosten myötä paluuta menneeseen toimistokeskeiseen työhön ei enää ole.
- Työntekijöiden liikehdintä kasvaa.
- Yrittäjyys lisääntyy, myös palkkatyön rinnalla.
- Johtajilta vaaditaan entistä inhimillisempää otetta.
- Pelkästään hyvä palkka ei riitä sitouttamaan työntekijää.
