Maailmaa pitäisi rakentaa kohti luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaa yhteiskuntaa kestävän kehityksen keinoin. Samalla kamppailemme geopoliittisten haasteiden, korkean inflaation ja korkojen nousun keskellä. Lisäksi työelämä on radikaalissa murroksessa. Miten tästä selvitään kuivin jaloin?
Rantalaisen Kolme puheenvuoroa paremmasta huomisesta -artikkelisarjassa tulevaisuustutkija Mika Aaltonen, talousjohtaja Ville Kujansuu Rantalaiselta sekä kiinteistöjen energiankäytön ratkaisuja tarjoavan LeaseGreenin toimitusjohtaja Jonni Ahonen kertovat, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Rantalaisen talousjohtaja Ville Kujansuu toivottaa viime aikojen korkojen nousun tervetulleeksi asiaksi. Rahalla on tärkeää olla arvonsa. Yrityksiä Kujansuu rohkaisee kokeilemaan uutta ja muistuttaa, että kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin.
”Jokaisella yrityksellä tulee olla omassa suunnittelussaan erilaisia skenaarioita, eikä yhteen suunnittelu-uraan pidä hirttäytyä. Olen sitä mieltä, että tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja ja niiden pallottelua yrityksen sisällä.
Yksittäisiin raaka-ainevirtoihin tai palvelutoimijaan ei pidä sitoutua. Jos keskittää vain yhteen paikkaan ja hakee sillä maksimaalista tehoa, altistaa itsensä huomattavan isoille vaihteluriskeille.
Pöydällä pitää olla useampia vaihtoehtoja ja ovia auki eri suuntiin. Uudessa maailmanjärjestyksessä, missä ei tiedetä mihin globaali talous on menossa, useampi vaihtoehto on hyvä ratkaisu. Eri tasoilla on onneksi opittu hajauttamisen merkitys.
Rahan arvo on palannut
Tällä hetkellä olemme taloudellisessa mielessä jokseenkin samassa tilanteessa kuin koronaviruksen kanssa olimme. Tätä niin sanottua sodan sumua on tosi paljon ja suunnitteluhorisontit ovat todella lyhyitä. Kukaan ei tarkalleen ottaen pysty sanomaan, mihin maailmantalouden megatrendit ovat menossa.
Siinä mielessä nyt puhutaankin enemmän teknisestä taantumasta, mikä tulee yleisestä korkoympäristöstä sekä raaka-aineista ja polttoaineista johtuvan inflaatioshokin hoitamisesta. Pohjainflaatiokin toki on noussut, mutta ei ollenkaan samassa tahdissa kuin muut erät.
Isossa kuvassa tervehdin korkoympäristön paluuta normaaliksi positiivisin mielin. Se palauttaa pääoma-arvot normaalille radalle ja antaa ymmärryksen siitä, mitkä ovat normaalit rahoituskulut ja investointien peruslähtökohdat: Millä rahan hinnalla lähdetään investointeja tekemään.
Näen korkojen nousun enemmän talouden tervehtymisenä. Se on tärkeä ja hyvä asia, että rahalla on hintansa. Historiallisesti korot ovat edelleen alhaiset.
Ketteryys lisää kasvun mahdollisuutta
Yleinen ketteryys on noussut viimeisen 10 vuoden aikana johtavaksi trendiksi. Eric Riesin The Lean startup -kirjan julkaisusta on kulunut jo 11 vuotta, ja sitä on luettu isoissakin yrityksissä Raamattuna: Miten tehdään kokeilukulttuuria, kokeillaan uusia asioita ja pidetään toiminta notkeana.
Se, että on kulttuuria kokeilla, on kilpailuetu. Kun haetaan aktiivisesti uusia juttuja, luodaan uutta kilpailukykyä.
Siksi onkin hyvä edetä kokeillen. Harva innovaatio syntyy vesiputousmaisella projektisuunnitelmalla, vaan enemmän kaoottisella tavalla, jossa saadaan hyvä idea ja kokeillaan, olisiko asiakkaat samalla aaltopituudella. Aina eivät ole, mutta joskus onnistuu. Näin se kehitys syntyy. Harvemmin briljantti lampun syttyminen muuttaa koko yhtiön toimintaa, vaan ne ovat pieniä askeleita. Pääasia on, että niitä tapahtuu koko ajan.
Nyt on juuri se hetki, kun pitää uskaltaa kokeilla. Jos yleinen toimintaympäristö omalle liiketoiminnalle on pikkuisen epävarma, niin silloin varsinkin kannattaa katsoa ja kokeilla löytyisikö uusia, vähäriskisempiä tapoja omaan liiketoimintaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rinnakkaispalvelut, joista voi löytää uusia toimintatapoja ja markkinoita kokonaan omalle tekemiselle.
Innovatiivinen yrittäminen johtaa menestykseen
Kriisit ovat hyviä hetkiä uuden bisneksen synnyttämiselle. Korona-aika antoi tästä meille hyviä esimerkkejä, kun esimerkiksi ginitislaamosta tuli käsidesipaja, ämpäritehtaasta pleksitehdas ja niin edelleen. Yllättävistä paikoista tulee voittajia ja häviäjiä.
Homma saadaan toimimaan, kun uusi konsepti löytää maksavia asiakkaita ja sen jälkeen pala palalta laajennetaan. Aikanaan putkessa tulee sitten iso investointipäätös vastaan, mutta niitä pieniä kokeiluja tulee olla paljon, että putkia saadaan alulle. Niistä jalostuu valikoidut, joista oikeasti löytyy uutta markkinaa ja kysyntää isojenkin investointien tekemiseen.
Tänä päivänä korkeakoulusta valmistuvat pitävät yrittämistä ihan realistisena vaihtoehtona, ja sitä tämä koko kansantalous tarvitsee. Tarvitaan yrittäjähenkisyyttä, uusia yrityksiä ja niitä tukemaan rahoituskanavia ja paljon riskirahaa, jotta ne voivat kasvaa – ja että voivat kasvaa suomalaisina. Moni suomalainen menestystarina päätyy kovin aikaisessa vaiheessa ulkomaiseen omistukseen.
Viisi teesiä tulevaisuuden menestykseen
- Tunne oma bisnes, sen menestystekijät ja alan realiteetit.
- Uskalla kokeilla ja testata, mennä eteenpäin.
- Älä laita kaikkia munia samaan koriin.
- Uskalla ottaa riskejä.
- Uskalla ajatella isosti.
Ville Kujansuu on Rantalaisen talousjohtaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus taloushallinnon asiantuntija- ja johtotehtävistä. Kujansuu on toiminut talous- ja varatoimitusjohtajan tehtävissä yli 10 vuotta. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri.
Lue myös Kolme puheenvuoroa paremmasta huomisesta –artikkelisarjan kaksi muuta osaa:
LeaseGreen Oy:n toimitusjohtaja Jonni Ahonen: Vihreä siirtymä ei ole luopumista
Tulevaisuustutkija Mika Aaltonen: Uudenlainen organisoituminen sisältää paljon mahdollisuuksia
