Hallituksen jo kertaalleen hylkäämä tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin hyväksyttiin lopulta joulukuussa. Selvitimme, mistä siinä on kyse. Käymme myös läpi kasvuyritysten tulevaisuuden näkymiä kasvuyritysten osakeanteja järjestävän Springvestin toimitusjohtajan Päivi Malisen ja ICT-alan yrityksen Geniemin toimitusjohtajan Ville Särmälän kanssa. Artikkelin lopusta löydät Kasvuyrittäjän rahoituksen muistilistan.
Hallituksen syksyllä hylkäämä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) verokannustin sai lopulta hyväksynnän joulukuun puolivälissä eduskunnassa. Verouudistus astui voimaan pikavauhtia tammikuun 2023 alussa.
Tämä tulee palvelemaan erityisesti kasvua hakevia yrityksiä, ja yksi t&k-verokannustimen ensisijaisista tarkoituksista onkin rohkaista pieniä ja keskisuuria yrityksiä investoimaan tutkimus- ja kehittämistoimintaansa.
Mikä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin?
- 50%:n laskennallinen lisävähennys, joka tehdään veroilmoituksella.
- Koskee välittömiä palkkoja ja henkilötyöhön liittyviä ostopalveluita.
- Lisäksi mahdollista saada vuoden 2024 alusta 45 %:n ylimääräinen lisävähennys, jos t&k-menot ovat kasvaneet verrattuna edelliseen tilikauteen.
- Sekä lisävähennys että ylimääräinen lisävähennys ovat maksimissaan 500 000
- Lisävähennyksiä on vaadittava ennen verotuksen päättymistä.
Verokannustimessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia yrityksen omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä palkka- ja ostopalvelumenoista. Yleisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa.
Lisäksi vuoden 2024 alusta on mahdollista saada tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrän lisääntymiseen perustuvan 45 prosentin suuruisen ylimääräisen lisävähennyksen, mikäli verovuoden aikana tehdyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä on lisääntynyt verrattuna edelliseen verovuoteen. Myös ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna olisi ollut 500 000 euroa.
Näin ollen vuoden 2024 alusta yksittäisen yrityksen on mahdollista saada yhteensä jopa miljoonan euron edestä veroetuja vuodessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan myötä.
Hallituksen suunnitelmissa on ollut nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Rantalaisen veroasiantuntijan Juho Heikkinen kehottaa yrityksiä hyödyntämään voimaan tullutta kannustinta.
– Tämä on hyvä porkkana lisätä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Muutenkin kaikkiin verokannustimiin kannattaa tarttua, jos vain ehdot täyttyvät. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että jos on saanut esimerkiksi Business Finlandilta suoraa tukea t&k-toimintaan, niin lisävähennystä ei tukien osalta voi saada, Heikkinen sanoo.
Tarkkaa määritelmää tai konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä t&k-verovähennykset voivat pitää sisällään, ei ole vielä Verohallinnolta saatu, mutta yleisiä linjauksia sentään on tehty.
Verohallinto ja valtiovarainministeriö olisivatkin toivoneet lain voimaantulon lykkäämistä vuodella, mutta näin ei toimittu.
Verokannustinta on mahdollista käyttää myös niiden yritysten, joiden tilikausi on päättynyt tammikuussa 2023 – kunhan lisävähennystä vaatii ennen verotuksen päättymistä. Heikkinen arvelee, että esimerkiksi verolomakkeita ei ehditä päivittää ajoissa. Kiirettä siis riittää Verohallinnon tiloissa.
– Verohallinto ei ole antanut vielä konkreettista ohjeistusta siitä, mitä kaikkea siellä voi vähentää. Laissa mainitaan, että tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan sellaista luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi tai tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta, Heikkinen kertoo.
Kirjanpitolain näkökulmasta tutkimus- ja kehittämistoiminta on esimerkiksi uuden tiedon hankkimista, tiedon sovelluskohteiden etsimistä ja tuote- ja prosessivaihtoehtojen etsimistä, Heikkinen huomauttaa.
– Oleellisin asia on, että tämä lisävähennys perustuu ihmisen tekemän työn kustannuksiin, kuten välittömiin palkkoihin tai alihankintalaskuihin. Jälkimmäisissä on oltava tarkkana, että se liittyy henkilötyöhön. Esimerkiksi konesalin vuokraamista ei voi vähentää, Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan lainsäädäntö on mahdollistanut tähänkin mennessä jo joiltain osin tutkimus- ja kehittämistoiminnan verohelpotukset, mutta mahdollisuudet ovat olleet paljon suppeammat kuin mitä uusi laki tarjoaa. Aiemmin verohelpotukset ovat kohdistuneet toimintaan, joka on toteutettu tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation, kuten esimerkiksi yliopiston kanssa.
T&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta on noussut kolmen prosentin tasolle ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014.
Kasvuyritysten rahoituksessa omat vaatimuksensa
Tutkimus- ja kehitystyöhön tarjotaan nyt siis varsin hyvän kokoisia porkkanoita, mutta kasvuyritysten rahoitukseen on toki olemassa myös muita tukia.
Heikkinen nostaa esiin työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan Business Finlandin, joka tarjoaa avustusta ja lainaa kasvuyrityksille useissa eri muodoissa.
– Business Finlandin rooli on varmaan viime vuosina vähän hämärtynyt ja ensimmäisenä monille tulee mieleen koronatuet. Heillä on kuitenkin tarjolla paljon muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituspaketteja.
Yli kymmenen vuotta yritysrahoituksen parissa työskennellyt Heikkinen muistuttaa, että rahoitusehdoissa on aina omat vaatimuksensa.
– Asiakkailla tulee usein yllätyksenä omarahoitusosuus. Jos kasvuyritys hakee kovaa kasvua, mutta ei ole vielä tuloja, niin oma pääoma pitää olla tarpeeksi hyvällä pohjalla, että täyttää rahoitusehdot, Heikkinen sanoo.
Mistä voi tietää, kasvaako yhtiö?
Suomen johtavan listaamattomien kasvuyritysten osakeantien järjestäjän Springvestin toimitusjohtaja Päivi Malinen kertoo, että heidän avullaan menestyneet yritykset ovat olleet juuri kehitysintensiivisiä yhtiöitä.
– Springvestin kautta nousseita menestystarinoita on muun muassa terveysteknologiayritys Mobidiag.
Keväällä 2021 Mobidiag nousi otsikoihin, kun se kaupattiin Yhdysvaltoihin yli 650 miljoonan euron kauppasummalla. Tämä oli yksi suurimmista listaamattomien yhtiöiden kaupoista Suomessa.
Myös Malinen toivottaa verokannustimen tervetulleeksi. Hänen mukaansa se on nopea ja kannattava tapa auttaa suomalaisia yrityksiä eteenpäin.
Mutta mistä tietää, mikä yritys onnistuu?
– Jos tietäisi varmasti etukäteen, niin sehän olisi tosi maaginen juttu, Malinen naurahtaa.
– Kun järjestetään osakeanti, katsotaan että kasvuyhtiöllä on hyvä tiimi, hyvä markkina ja potentiaalia isoon kasvuun. Samat käytännöt kuin yleisestikin kasvuyhtiöihin sijoittamisessa. Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen vaatii enemmän riskinsietokykyä, mutta tuottopotentiaali on isompi niillä, jotka onnistuvat.
Malisen mukaan kasvuyritysten kannattaa näinä aikoina olla ajoissa liikenteessä.
– Hetkelliset epävarmuudet voivat aiheuttaa sijoittajakunnassa odotusta, mutta kasvuyrityksille on edelleen tilausta – ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On paljon asioita, jotka vaativat ratkaisuja.
Hän korostaa, että Suomessa on valtavan paljon osaamista ja mahdollisuuksia.
– Meillä on poliittisesti stabiili ympäristö ja täällä kasvuyritykset ovat erittäin hyvässä asemassa. Suunnitelmallisuutta vain ja hyvissä ajoin rahoitusta hakemaan, kyllä sitä on myös tarjolla. Uskon siihen vahvasti.
Digitalisaatio vauhdittaa yritysten kasvua, kun se tehdään oikein
Nykyaikana kasvua ei juuri tapahdu ilman digitalisaatiota. Mutta mitä tuo lähes jokaisen kasvuhaluisen yrityksen visiosta löytyvä sana oikeasti tarkoittaa?
– Kaikilta yrityksiltä löytyy lause, että ”digitalisoimme liiketoimintaa ja digitaalinen asiakaskokemus on meille tärkeä”. Osalle se voi tarkoittaa uusia verkkosivuja, mutta se ei vielä riitä digitalisoitumiseen. Pitää miettiä, miten sitä liiketoimintaa verkossa tehdään. Miten lähestytään asiakkaita ja työntekijöitä uudella tavalla, sanoo ICT-alan palveluyrityksen Geniemin toimitusjohtaja Ville Särmälä.
Digitalisaatio muuttaa yritysten toimintamalleja. Tämä on Särmälän mukaan isommissa yhtiöissä jo suurilta osin tapahtunut. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä digitalisaatiolle on tarvetta ja tahtoa, mutta osaamista puuttuu. Suomessa ollaan isojen haasteiden keskellä.
– Varmaan välillä myös pelätään tehdä investointeja. Siinä mielessä erilaiset digitalisaatiota helpottavat ratkaisut voivat olla mahdollisuus näille yrityksille – ja toisaalta tuoda mahdollisuuksia meidän kaltaisillemme yrityksille, jotka voivat olla apuna, Särmälä sanoo.
Geniemin pääajatuksena on auttaa keskisuuria yrityksiä digitalisoitumisessa – ja sitä myöten kasvussa. Yhtiö on viime vuosina itsekin kasvanut voimakkaasti. Keväällä 2022 pääomasijoittaja Saari Partners osti Geniemin koko osakekannan, ja Särmälä tuli mukaan toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi. Pian yhtiö osti digitaalisten palveluiden asiantuntijayrityksen Franticin, ja kunnianhimoisena tavoitteenaan Geniemillä on kuusinkertaistaa liikevaihto vuoden 2021 tasosta vuoteen 2026 mennessä.
Nyt kannattaa panostaa omaan toimintaan
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin saatiin lopulta nuijittua eduskunnassa, mutta maailmantilanne ei tällä hetkellä ole järin valoisa esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan, energiakriisin ja inflaation vuoksi.
Miten toimitusjohtaja Särmälä uskoo nykyisen maailmantilanteen vaikuttavan yritysmaailmaan ja tutkimus- ja kehitystyön investointeihin?
– Totta kai se vaikuttaa ja tuo varovaisuutta. Toisaalta mitä tehokkaammin, hyödyllisemmin ja merkityksellisemmin pystytään tekemään asioita esimerkiksi ohjelmistojen ja digitaalisten ratkaisujen avulla, sitä enemmän se tulee hyödyttämään kaikkia. Ehkä nyt on se hetki, kun kannattaa panostaa, Särmälä pohtii.
Hän tosin sanoo olevansa ihminen, jolle lasi on aina puoliksi täynnä, ei tyhjä.
– Maailma on muuttunut tosi paljon, ja uskon muutoksen kiihtyvän entistä nopeammin. Kun pystyy adaptoitumaan siihen, että muutosta tapahtuu koko ajan – ja pystyy jatkuvasti tekemään muutoksia omassa liiketoiminnassaan – niin sitten pärjää.
Yleisesti ottaen Suomessa elinkeinoelämän luottamus tulevaan on laskenut sen jälkeen, kun sota Ukrainassa alkoi.
Elinkeinoelämän luottamus on laskenut vuoden 2022 loppua kohden. Luottamusindikaattori lasketaan 2–3 kysymyksen vastauksista. Kysymykset käsittelevät muun muassa tilauskantoja ja myynnin kehitystä.
Kriisit voivat viedä yrityksiä eteenpäin
Ei siis kuitenkaan pidä luopua toivosta, vaan ennemminkin puskea rohkeasti eteenpäin. Samaa mieltä on kasvusijoitusyhtiö Springvestin Päivi Malinen. Hän muistuttaa, että kriisihetket ovat usein myös eteenpäin ajava voima yrityksille.
– Joskus epäonni voi kääntyä onnenpotkuksi. Esimerkiksi Mobidiag teki koronatestejä ja sai valtavan buustin pandemiasta.
Malisen mukaan maailma näyttää muuttuneen kasvuyrityksille. Rahoituksen saamista pitää miettiä eri tavalla kuin ennen.
– On hyvä varautua siihen, että on vielä aiemmin rahoitussuunnitelma tehtynä. Kun tällaista ”runwayta” piti aikaisemmin olla vuosi, niin nyt se saisi olla kaksi vuotta.
Pidemmällä rahoitussuunnitelmalla saa Malisen mukaan itselleen paremmat neuvotteluasemat.
Tämänhetkisessä epävarmassa maailmantilanteessa pandemian tuomia logistiikkaketjuongelmia ja muita haavoittuvuuksia ei ole vielä kokonaan ratkaistu, ja Ukrainan sota tuo vielä omat ongelmansa liittyen esimerkiksi energian saatavuuteen. Malinen sanoo, että näitä asioita ratkoville yhtiöille ja vihreää siirtymää edistäville yhtiöille on nyt huutava tarve.
Juho Heikkinen huomauttaa, että ne, jotka ajattelevat isosti ja uskaltavat tehdä, myöskin onnistuvat usein. Joskus toki vaatii muutaman yrityksen, että onnistuu.
– Tämä on loppujen lopuksi yhdessä tekemistä. Pitää toivoa, että tulee jotakin, mikä kannustaisi suomalaisia yhtiöitä kansainvälistymään. Ja että olisi apua saatavilla kaikille halukkaille.
Myös Geniemin Ville Särmälä näkee valoa tunnelin päässä.
– Uskon siihen, että vaikeimmat ajat pakottavat meitä miettimään uudenlaisia ratkaisuja; miettimään tuotekehitystä ja miten omaa toimintaa voi kehittää niin, että pärjää tulevaisuudessa entistä paremmin. Kun valintoja tehdään enemmän ja oikein – joista väistämättä osa menee myös väärin –, niin ilman muuta menestystäkin tulee. Kyllä minä ainakin uskon valoisampaan tulevaisuuteen kaikessa, mutta pitää tietysti muistaa, että kaikki on aina mahdollista. Odottamalla tilanne ei muutu, se on varmaa.
Kasvuyrittäjän rahoituksen muistilista
- Tee yrityskartoitus. Tunnista yrityksesi liiketoiminnan tilanne ja mahdolliset kasvun haasteet.
- Ole ajoissa rahoituksen suhteen. Pidemmällä rahoitussuunnitelmalla saat paremmat neuvotteluasemat.
- Selvitä, mitä rahoitusvaihtoehtoja yrityksellesi on tarjolla. Voitko saada suoraa avustusta, lainantakausta tai lainaa?
- Perehdy rahoituksen ehtoihin. Esimerkiksi omarahoitusosuus voi tulla monille yllätyksenä.
- Käänny asiantuntijan puoleen, jos tarvitset sparrausta tai epäröit rahoituksen suhteen.
Artikkelissa on haastateltu Rantalaisen Tax Manager Juho Heikkistä
040 753 2595
juho.heikkinen@rantalainen.fi
