Poistoja käsittelevässä kolmiosaisessa artikkelisarjassamme käymme läpi yleisimpiä poistomenetelmiä erityisesti Pien- ja mikroyritysasetuksen (PMA) mukaisen tilinpäätöksen laativien yritysten näkökulmasta. Poistot kirjanpidon aiheena on aina ajankohtainen ja tärkeä. Suunnittelemalla poistot oikein voidaan saavuttaa merkittäviäkin hyötyjä yhtiön verotuksen näkökulmasta. Toisaalta huonolla suunnittelulla vaikutus voi olla päinvastainen.
Tässä poistoja käsittelevän artikkelisarjamme ensimmäisessä osassa käsittelemme yleisellä tasolla seikkoja, joita kirjanpidon ja verotuksen poistoissa olisi hyvä huomioida. Artikkelisarjan toisessa osassa käsittelemme aineettomiin hyödykkeisiin lukeutuvia tavallisia poistokohteita, ja niiden poistomenetelmiin liittyvää kirjanpito- ja verolainsäädäntöä. Artikkelisarjan kolmas osa keskittyy puolestaan aineellisten hyödykkeiden poistoihin ja poistomenetelmiin.
Poistoissa huomioitavaa
PMA:ta noudattava kirjanpitovelvollinen voi pääsääntöisesti sopeuttaa kirjanpidon poistot verotuksen poistoihin. Näin tekemällä on mahdollista vähentää hyödykkeistä kirjanpidon suunnitelman mukaisina poistoina elinkeinoverolain sallimat maksimipoistot. Mikäli kirjanpidossa tehdyt suunnitelman mukaiset poistot vastaavat verotuksessa hyväksyttäviä enimmäispoistoja, PMA:ta noudattavan kirjanpitovelvollisen ei tarvitse esittää niistä erillistä liitetietoa tilinpäätöksellä.
Artikkeleissa yleisellä tasolla käsiteltävien poistotapojen lisäksi kirjanpito- ja verolainsäädäntöön liittyy useita muitakin poistomenetelmiä sekä poistoihin liittyviä poikkeustilanteita. Poistojen sopeuttaminen kirjanpidossa ja verotuksessa voi olla varsinkin pienille yhtiöille useissa tapauksissa järkevää menettelyn vaivattomuus huomioiden. Poistoja suunniteltaessa on kuitenkin aina suositeltavaa kiinnittää huomiota muun muassa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen, mahdolliseen lisärahoituksen tarpeeseen sekä tuloksentekokykyyn.
Poistosuunnitelman laatiminen
Koska valitulla poistomenetelmällä voi olla merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan, suosittelemme aina laatimaan poistosuunnitelman huolellisesti. Mikäli aihepiiri on vähänkään vieras, kannattaa kääntyä osaavan kirjanpidon asiantuntijan puoleen. Esimerkiksi Rantalaisen kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijoilla on vuosien kokemus erilaisista kirjanpidon erityiskysymyksistä. Ole siis matalalla kynnyksellä yhteydessä meihin, mikäli kysymyksiä herää tai aihepiiri on vähänkään vieras.
Poistosuunnitelmaa laadittaessa lähtökohtana tulee ensisijaisesti pitää varovaisuuden periaatetta. Varovaisuuden periaatteen huomioiminen on erityisen tärkeää, mikäli yhtiö päättää soveltaa jotakin muuta kuin edellä kuvattua EVL-poistoihin sidottua poistosuunnitelmaa. Myös päätöksentekijöiden vastuukysymykset kannattaa huomioida poistomenetelmästä päätettäessä. Valittavan menetelmän tarkennettua, suosittelemme laatimaan sitä ja sen perusteita käsittelevän kirjallisen tulonkertymissuunnitelman ja tallentamaan sen yhtiön hallituksen aineistoihin.
Poistosuunnitelman muuttaminen
Valittua poistomenetelmää on suositeltavaa arvioida säännöllisin väliajoin, jotta se vastaisi jatkuvasti mahdollisimman todenmukaista tilannetta. Poistosuunnitelmaa on tärkeää tarkastella etenkin, jos yhtiön liiketoiminnassa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Mikäli yhtiön liiketoiminta esimerkiksi lähtee voimakkaaseen kasvuun, usein sen elinkeinotoiminnan käytössä olevat hyödykkeet alkavat vastaavasti kulua aiempaa nopeammin. Tällöin hyödykkeen arvo tyypillisesti alenee ja sen käyttöikä lyhenee nopeammin kuin liiketoiminnan ollessa pienimuotoisempaa.
Kun liiketoiminnan luonne tai laajuus muuttuu olennaisesti, on suositeltavaa arvioida, onko aikaisemman liiketoiminnan oloissa laadittu poistosuunnitelma edelleen realistinen. Jos voimassa oleva poistosuunnitelma ei enää vastaa muuttunutta tilannetta, on poistosuunnitelmaa yleensä tarpeellista muuttaa. Hyödykkeiden poistoaikaa voidaan esimerkiksi lyhentää kirjanpidossa, jotta poistosuunnitelma vastaisi liiketoiminnan kasvanutta volyymiä ja sen myötä hyödykkeiden nopeutuvaa kulumista. Verotuksessa poistoaikaa voidaan lyhentää kasvattamalla verotuksessa tehtäviä poistoja, kunhan niiden määrä ei ylitä elinkeinoverolaissa sallittujen maksimipoistojen määrää.
Poistoja suunniteltaessa ja tehtäessä on lisäksi erikseen aina osattava ottaa huomioon poikkeustilanteet, kuten yhtiömuodon tai tilikauden muutos. Kuten tiedämme, elinkeinoverolaki sallii ainoastaan yhdet poistot verovuoden aikana. Tästä syystä poistot kannattaa suunnitella poikkeustilanteissa erityisen huolellisesti. Verovaikutusten huolellista kartoittamista vaaditaan usein esimerkiksi yhtiömuotoa muutettaessa, kuten jos toiminimen liiketoimintaa päätetään jatkaa osakeyhtiönä. Verotuksen poistoihin on suositeltavaa kiinnittää erityistä huolellisuutta, jos toiminimen viimeinen tilikausi päättyisi saman kalenterivuoden aikana kuin osakeyhtiön ensimmäinen tilikausi. Huonosti suunniteltuna ja toteutettuna poistoista voisi tämäntyyppisessä tilanteessa aiheutua huomattavia verotukseen liittyviä haittoja.
Hyllypoistot ja poistoero
Poistomenetelmiä suunniteltaessa on hyvä huomioida, että kirjanpidossa suunnitelman mukaiset poistot on tehtävä aina. Verotuksessa voidaan lähtökohtaisesti aina vähentää kirjanpidossa tehtyjä poistoja pienempi määrä, tai jättää poistot tekemättä kokonaan. Tämä voi olla järkevää esimerkiksi silloin, jos yhtiö tekee tappiota, eikä sen odoteta pystyvän hyödyntämään verotuksen vahvistettuja tappioita ennen niiden vanhentumista. Tällaisessa tilanteessa poistot voidaan jättää tekemättä verotuksessa, jotta verotuksen tappiot eivät kasvaisi entistäkin suuremmaksi. Verotuksessa tekemättömiä poistoja voidaan alkaa vähentää esimerkiksi siinä kohtaa, kun yhtiö alkaa taas tehdä voitollista tulosta.
Mikäli yhtiö vähentää kirjanpidossa enemmän poistoja kuin verotuksessaan, syntyy verotukseen niin sanottuja hyllypoistoja. Yhtiö voi vähentää hyllypoistot verotuksessa pääsääntöisesti vapaasti valitsemanaan myöhempänä ajankohtana. Mahdolliset hyllypoistojen vähentämiseen liittyvät poikkeukset ja rajoitukset on kuitenkin aina suositeltavaa kartoittaa erikseen poistosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kun hyllypoistot ovat käytössä, suosittelemme myös pitämään huolellista verovuosittaista seurantaa verotuksessa vähennetyistä ja vähentämättä jääneistä poistoista, jotta niiden oikeellisuus voidaan varmistaa.
Poistoja voidaan tehdä verotuksessa aina elinkeinoverolain sallimaan maksimimäärään asti. Verotuksen poistot voivat kuitenkin olla enintään yhtä suuret kuin kirjanpidossa kuluksi kirjattujen poistojen määrä. Näin ollen verotuksessa tehtävät poistot tulee lähtökohtaisesti tehdä EVL-maksimipoistoja pienempänä, jos kirjanpidossa tehtävät suunnitelman mukaiset poistot alittavat verotuksen sallimat maksimipoistot. Mikäli verotuksen maksimipoistot halutaan tästä huolimatta tehdä, on kirjanpidossa sovellettava niin sanottua poistoeromenettelyä. Samoin kuin hyllypoistoissa, myös poistoeromenettelyä sovellettaessa poistojen oikeellisuus on suositeltavaa varmistaa huolellisesti vuosittain, tarvittaessa asiantuntijaa apuna käyttäen. Tämä kannattaa tehdä viimeistään tillinpäätöksen ja veroilmoituksen laatimisen yhteydessä.
Yhteenveto
Huomioi poistoja suunniteltaessa tai muutettaessa ennen kaikkea, että valittu poistomenetelmä soveltuu juuri sinun yhtiösi tarpeisiin ja että se palvelee yhtiötäsi parhaalla mahdollisella tavalla. Poistojen määrällä voi olla yrityksesi taloudelliseen tilanteeseen merkittävä vaikutus. Taloudellinen vaikutus voi olla joko negatiivinen tai positiivinen, joka usein riippuu siitä, kuinka hyvin poistomenetelmä on suunniteltu. Jos yhtiössäsi ei ole aikaisemmin kiinnitetty huomiota kirjanpidon ja verotuksen poistoihin, on niiden käsittelyä hyvä pysähtyä arvioimaan viimeistään esimerkiksi seuraavaa tilinpäätöstä laadittaessa.
Mikäli sinulla herää poistoihin tai muihin kirjanpidon aiheisiin liittyviä kysymyksiä, olethan matalalla kynnyksellä yhteyksissä Rantalaisen veroasiantuntijoihin. Olemme Rantalaisella mielellämme avuksi.
