Peitellyn osingonjaon verotusta koskevat säädökset muuttuivat 1.1.2023 alkaen. Jatkossa peitelty osingonjako on kokonaan osakkaan veronalaista ansiotuloa. Aiemmin peitelty osingonjako katsottiin 75 % veronalaiseksi ansiotuloksi. Peitellyn osingonjaon verotus kiristyi siten huomattavasti.
Artikkeli keskittyy tavanomaisen elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön verotukseen. Se ei käsittele miltään osin esimerkiksi MVL alaista maataloustoiminnan verotusta.
Mitä tarkoittaa peitelty osingonjako ja mihin lainkohtiin se perustuu?
Peitellystä osingosta on säädetty verotusmenettelystä annetun lain (VML) 29 §:ssä ja tuloverolaissa (TVL) 33 d §:ssä. VML 29 §:n mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. Mikäli voidaan katsoa ilmeiseksi, että yhtiö on jakanut lain kohdassa tarkoitettua peiteltyä osinkoa, sen verotuksessa tulee menetellä samoin kuin olisi käytetty käypää hintaa. Näin ollen osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottaisiin käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus.
Taloudellinen etu osakasaseman perusteella
Peitellyllä osingonjaolla tarkoitetaan osakkaan yhtiöstä saamaa taloudellista etua osakkuusasemansa perusteella, tällaisia ovat esimerkiksi
- ali- tai ylihintaan tai muuten poiketen käyvästä arvosta tehdyt kaupat
- vastikkeetta saadut tuotteet/palvelut/edut
- yhtiön omaisuuden käyttö ilman, että edusta on maksettu yhtiölle taloudellista korvausta
- yhtiö on esittänyt perusteettomia kuluja verotuksessa, esimerkiksi yksityiskulut
Verotus peiteltynä osinkona vaatii, ettei etua ole verotettu osakkaalla asianmukaisesti tai sitä, ettei yhtiö ole maksanut edun veroja asianmukaisesti. Käytännössä siis osakas saa Yhtiöstä jotain taloudellista etua ilman, että siitä on maksettu asianmukaista hintaa tai korvausta yhtiölle, tai maksettu asianmukaisia veroja. Tällaisessa tilanteessa edusta voi syntyä merkittävä riski sen verottamisesta peiteltynä osingonjakona.
Käypä hinta, alihinta, ylihinta
Peiteltyä osinkoa koskevan riskin poistava maksettu korvaus edusta voi olla esimerkiksi osakkaan maksama käypä hinta tai käypänä hintana verotettu etu, esimerkiksi auto, asunto tms. verotettu etu, josta olisi maksettu verot asianmukaisesti. Käypänä arvona pidetään omaisuuden todennäköistä luovutushintaa luovutushetkellä riippumattomien osapuolten kesken.
Alihintainen luovutus, esimerkiksi kauppa alle käyvän arvon, voi syntyä tilanteessa, jossa osakas ostaa tai saa yhtiöstä esimerkiksi yhtiön omaisuutta tai käyttää yhtiön omaisuutta alle normaalin käyvän arvon. Tyypillisesti tällaista omaisuutta voi olla esimerkiksi auto, asunto tai kesämökki. Luovutusta osakkaalle voidaan pitää alihintaisena, mikäli sitä ei normaalisti annettaisi tai luovutettaisi sovitulla vastikkeella riippumattomien osapuolten välillä. Mikäli luovutus katsotaan alihintaiseksi, käytetyn hinnan ja käyvän arvon verotus tulkitaan peitellyksi osingonjaoksi osakkaalle.
Myös ylihinta voidaan katsoa VML 29 § tarkoitetuksi eduksi, jos osakas on sitä kautta saanut taloudellista hyötyä perusteettomasti ja se voitaisiin rinnastaa esimerkiksi osingon- tai muun varojenjaon kiertämiseen. Riski ylihintaan liittyvästä peitellystä osingonjaosta voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa Yhtiö hankkii osakkaalta Yhtiön omia osakkeitaan tai muuta omaisuutta yli omaisuuden käyvän arvon. Tällöin maksetun hinnan ja käyvän arvon verotus tulkitaan peitellyksi osingonjaoksi.
Esimerkkejä peitellyn osingonjaon riskeistä
Lähtökohtaisesti, mikä tahansa taloudellinen etu, jonka osakas saa osakasasemansa perusteella yhtiöstä niin, että edusta ei maksettaisi normaalia hintaa tai esimerkiksi asianmukaisia veroja, voi olla peitellyn osingonjaon tulkintariskin kohteena.
Peiteltyyn osingonjakoon tyypillisesti rinnastettavia eriä ovat esimerkiksi;
- Osakkaan yksityismenot yhtiön kirjanpidossa ja verotuksessa
- Yhtiön rahavarat, joita on otettu tai käytetty yhtiöstä ilman veroja
- Maksettu ylihinta (etenkin kun osakas myy/luovuttaa yhtiölle)
- Maksettu alihinta (etenkin kun osakas saa vastikkeetta tai ostaa hyödykkeen yhtiöltä)
- Tavanomaisesta poikkeavat edut osakkaan hyväksi (esimerkiksi omaisuuden käyttö veloituksetta)
- Erilaiset hinnoittelupoikkeamat osakkaan eduksi
- Peitellystä osingonjaosta syntyneet kulut
- Omien osakkeiden hankkimiseen ja lunastaminen poiketen käyvästä arvosta tai vain pieneltä omistusosuudelta
- Palkka ja palkanluonteiset edut, josta ei ole maksettu käypää korvausta tai veroja tai laskettu verotettavaa etua
- Ylipalkka tai muu ylihyvitys, josta ei ole maksettu veroja
- Yhtiön tai osakkaan väliset rahoitusjärjestelyt, jossa osakas saa etua
- Osakaslaina, jolla ei ole takaisinmaksutarkoitusta
- Takauspalkkiot, jossa osakas saa taloudellista etua ilman korvausta tai veroja
- Yhtiölle annettu laina, esimerkiksi lainan korot ei ole esitetty verotettavana tulona osakkaalla tai korko on poikkeavan korkea
- Yhtiön kirjanpidosta puuttuvat tuotot
- Osakeyhtiön arvonlisäverotunnisteen kautta osakkaan yksityishankinnoissa saatu taloudellinen etu
Edellä oleva lista ei ole suinkaan tyhjentävä, vaan esimerkinomainen katsaus tyypillisistä peitellyn osingonjaon riskikohdista ja tilanteista. Lisätietoja tyypillisistä peitellyn osingonjaon eristä löytyy viranomaisohjeista ja oikeuskirjallisuudesta. Suosittelemme kuitenkin kääntymään veroasiantuntijan puoleen kysymysten herätessä, sillä arviointi tapahtuu lähes aina tapauskohtaisesti.
Peitelty osingonjako tulee kalliiksi
Peiteltyyn osingonjakoon liittyvä riski realisoituu tavanomaisesti verotarkastuksessa. Tarkastuksessa osakkaan saamalle edulle määritetään raha-arvo. Mikäli tämän seurauksena todetaan, että osakas on saanut yhtiöltä rahassa mitattavan edun, se verotetaan osakkaalla uusien peiteltyä osinkoa koskevien säädösten mukaisesti kokonaan ansiotulona.
Lisäksi on syytä muistaa, että yleensä edellä mainittu etu (esimerkiksi yksityiskulu, auton käyttökustannukset) on kirjattu yhtiön kirjanpitoon vähennyskelpoiseksi kuluksi ja vähennetty verotuksessa. Tällainen verotuksessa tehty perusteeton vähennys oikaistaan yhtiön verotuksessa eikä peitellyn osingon perusteena oleva kulu ole yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen. Näin ollen peitelty osinko päätyy verotettavaksi sekä osakkaalla että yhtiöllä. Peitellystä osingosta maksuun pannaan myös lähes poikkeuksetta veronkorotukset sekä viivästyskorot molemmille osapuolille. Käytännössä peitelty osinko tulee voi siis tulla erittäin kalliiksi.
Verotarkastus ja peitellystä osingonjaosta valittaminen
Kuten edellisessä osiossa sivuttiin, peitelty osingonjako havaitaan tavanomaisesti verotarkastuksessa. Verotarkastuksessa verotarkastajat esittävät perusteet ja rahallisen arvon verotettavalle peitellylle osingonjaolle.
Verovelvolliselle varataan mahdollisuus tulla verotarkastuksessa kuulluksi ja verovelvollinen voi antaa vastineen verotusesityksestä. Valitettavaa kuitenkin on, että kuulemisen tehdyt vastineet yleensä sivuutetaan. Tästä syystä suosittelemmekin selvittämään epäselvyydet ja viestimään niistä oikein jo verotarkastuksen aikana. Suosittelemme ottamaan verotarkastukseen mukaan veroasiantuntijan, jonka tärkeimpänä tehtävänä tarkastuksen aikana on toimia tulkkina verotarkastajan ja yrittäjän välillä.
Mikäli verotarkastajat ovat jo ehtineet tehdä verotusesityksen ja se jää voimaan eikä vastinetta hyväksytä, vaihtoehdoksi jää tehdyistä verotuspäätöksistä valittaminen verotuksen oikaisulautakuntaan. Valitus on syytä laatia huolellisesti, sillä usein näyttötaakka on tässä kohtaa kääntynyt verovelvolliselle itselleen virheellisen päätöksen muuttamiseksi. Valitusvaiheessa verovelvollisen tulee pystyä perustelemaan oikaisulautakunnalle ja mahdollisesti myöhemmin tarvittaessa vielä hallinto-oikeudelle, miten ja miksi verotarkastuksen päätös on ollut virheellinen. Valituksessa tulee tuoda selkeästi esille myös se, miten päätöstä tulisi muuttaa. Valituksen läpimenoa tukevat perustelut ja käytännön todisteet kannattaa esittää huolellisesti. Valitukseen kannattaa panostaa, sillä sen avulla verovelvollisen pitää pystyä osoittamaan, että viranomaispäätös on ollut virheellinen.
Mikäli valituksen laatiminen tulee ajankohtaiseksi, olethan yhteydessä viipymättä veroasiantuntijaan. Rantalaisella avustamme jatkuvasti asiakkaitamme verovalituksissa eri oikeusasteisiin.
Toimi ennakoivasti ja vältä veroriskit
Koska peitelty osinko kaikkine erineen, veronkorotuksineen, viivekorkoineen ja mahdollisine valitusprosesseineen tulee erittäin kalliiksi, suosittelemme tämänkin asian osalta toimimaan mahdollisimman ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Näin peitelty osingonjako ja sitä seuraavat veroriskit on mahdollista välttää.
Kirjanpito ja verotus kannattaa antaa ammattilaisten hoidettavaksi. Rantalaisella kirjanpitäjät ja veroasiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Mikäli saat yrittäjänä kirjanpitäjältäsi tai veroasiantuntijalta huomautuksen mahdollisesta veroriskistä peiteltyyn osingonjakoon liittyen, se kannattaa nyt, jos koskaan ottaa tosissaan, kun seuraamuksia koskevat säädökset tiukentuivat merkittävästi vuodenvaihteesta lähtien.
Selvitäthän verokäsittelyyn liittyvät epäselvyydet mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Kääntymällä veroasiantuntijan puoleen tulkinnanvaraiset erät voidaan arvioida tarkasti ja selvittää mitä mahdollisia verotuksellisia riskejä niihin saattaa sisältyä. Mikäli kysymys jää selvitystyöstä huolimatta tulkinnanvaraiseksi ja kyse raha-arvoltaan olennainen, suosittelemme hakemaan maksullisen ennakkoratkaisun Verohallinnolta. Maksullinen ennakkoratkaisu on ainoa Verohallintoa sitova päätös ja siten ainoa tapa varmistaa tietyn erän verotuksellinen käsittely ennakoivasti. Jotta ennakkoratkaisusta saadaan kaikki hyöty irti, myös siihen liittyvä hakemus kannattaa laatia huolellisesti ja mieluiten veroasiantuntijan toimesta.
Oli tilanne mikä hyvänsä, olethan matalalla kynnyksellä yhteydessä. Olemme Rantalaisella mielellämme avuksi.
