Verosuunnittelulla pyritään varmistamaan, etteivät yritys ja sen omistajat maksa tarpeettomia veroja. Eniten mahdollisuuksia verosuunnitteluun on osakeyhtiössä, mutta keinoja on olemassa myös henkilöyhtiöissä ja toiminimessä.
Verosuunnittelu koskee kaikenlaisia ja -kokoisia yrityksiä, myös henkilöyhtiöitä (Ay, Ky) ja toiminimiä sekä pieniä osakeyhtiöitä.
Verosuunnittelun tarkoituksena on ennakoida, millaisia veroseuraamuksia erilaisilla varojen nostamisvaihtoehdoilla on yritykselle ja sen omistajille, sekä vaikuttaa näiltä perittyjen verojen määrään ja ajoitukseen.
− Verosuunnittelu aloitetaan tilannekatsauksella, jossa selvitetään, miten yritystä ja yrittäjää verotetaan: maksetaanko tarpeettomasti veroja, onko kaikki vähennykset huomioitu ja saako yrittäjä tuloja muualta kuin omasta yrityksestään, sanoo Rantalaisen tilitarkastuspalveluja vetävä Eelis Salo.
Hän sanoo, että tärkeintä on olla ajoissa liikkeellä, koska jälkeenpäin keinot vaikuttaa verotukseen ovat huomattavasti rajatummat.
Tärkeintä verosuunnittelussa on olla ajoissa liikkeellä.
Salon mukaan alkusyksy on hyvä aika suunnittelulle, kun mietitään kalenterivuoden verotusta.
− Liikkeellä pitää olla kuitenkin viimeistään 2−4 kuukautta ennen tilinpäätöstä, koska silloin tiedetään jo aika hyvin, millaiseksi tilikauden tulos on muodostumassa ja tarvittaville toimenpiteille jää riittävästi pelivaraa.
Verosuunnittelu ulotetaan pidemmälle kuin päättyvään tilikauteen. Haasteena on kuitenkin se, että verotuksen suunnittelu ja optimointi ovat vahvasti sidoksissa yrityksen tulokseen eikä koskaan tiedetä varmuudella, miten seuraavat tilikaudet tulevat menemään.
− Jos esimerkiksi tänä vuonna halutaan mahdollisimman isot tulot yrityksestä mahdollisimman pienin veroseuraamuksin, se voi tarkoittaa sitä, että perustulotaso onkin seuraavina vuosina kalliimpi, koska tänä vuonna otettiin varoja ulos enemmän kuin normaalisti, Salo huomauttaa.
Myös kustannukset yhtiölle huomioitava
Osakeyhtiössä osakkaan verosuunnittelun peruskysymys on ”Palkkaa vai osinkoa?”. Osakkaan on päätettävä, nostaako hän varoja palkkana, osinkona vai näiden yhdistelmänä.
Salon mukaan optimaalista palkan ja osingon yhdistelmää voi ryhtyä hakemaan tarkastelemalla ansiotulon progressiota.
− Jos osakkaan ansiotuloveron progressio nousee kovin suureksi, tiedetään jo varmuudella, että pääomatulona verotettavat osingot ovat edullisempia.
Osakeyhtiön verosuunnitteluinstrumentteihin kuuluu myös kaupankäynti oman yrityksen kanssa käypään hintaan. Myös vuokrat ja korot ovat mahdollisia, jos ne vastaavat reaalitapahtumia.
− Osakeyhtiössä osakkaan ei tarvitse välttämättä nostaa yrityksestä minkäänlaisia varoja, vaan hän voi kerryttää varallisuutta yritykseen, Salo muistuttaa.
Palkan ja osingon verotukselliseen edullisuuteen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon osakas tarvitsee rahaa yrityksestä elämiseensä ja millainen on yhtiön nettovarallisuus. Myös nostettujen varojen kokonaiskustannus yhtiölle tulisi ottaa huomioon arvioitaessa eri vaihtoehtoja.
Lisätietoja: eelis.salo@rantalainen.fi
***
Osakeyhtiössä osakkaan on päätettävä, nostaako varoja palkkana, osinkona vai näiden yhdistelmänä. Esimerkkilaskelma osoittaa, että kun palkkasumma on maltillinen ja yhtiössä on jokin verran nettovarallisuutta, edullisin lopputulos saadaan palkan ja osingon yhdistelmällä. Tällöin myös yhtiön kustannukset ovat pienemmät.
***
Verosuunnittelun keinoja eri yhtiömuodoissa
Kilometrikorvaukset ja päivärahat |
| Osakeyhtiö¹ |
| Vähennyskelpoisia ja saajalle verovapaita. |
| Henkilöyhtiö (Ay, Ky) |
| Vähennyskelpoisia ja saajalle verovapaita. |
| Toiminimi |
| Ei voi maksaa itselleen verovapaata kilometrikorvausta eikä päivärahaa. Työmatkoista voi vaatia verotuksessa lisävähennystä. |
Palkka |
| Osakeyhtiö¹ |
| Vähennyskelpoinen. Käytännössä aloittavassa yrityksessä osakkaiden on ensimmäisenä vuotena mahdollisuus nostaa vain palkkaa. |
| Henkilöyhtiö (Ay, Ky) |
| Yhtiömiehet voivat maksaa itselleen palkkaa tai tehdä yksityisnostoja. Vain palkka on vähennyskelpoinen yhtiölle. Runsaat yksityisnostot pienentävät yhtiön nettovarallisuutta. |
| Toiminimi |
| Toiminimiyrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen. |
Osingot |
| Osakeyhtiö¹ |
| Tuloksen (vapaan pääoman) karttuessa myös osingon nostaminen tulee mahdolliseksi. Osingot ovat yhtiölle vähennyskelvottomia ja osakkaalle pääomatuloa. Vero on 30 % kun veronalaiset pääomatulot ovat enintään 30 000 €. Veronalaisen pääomatulon ylittäessä 30 000 maksetaan ylimenevältä osalta veroa 34 %. |
| Henkilöyhtiö (Ay, Ky) |
| Yhtiömiehet eivät voi maksaa itselleen osinkoja. Pääomatulo-osuus on aina 20 prosenttia, joka lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Jos nettovarallisuutta ei ole, koko tulos menee ansiotulona verotettavaksi. |
| Toiminimi |
| Yrittäjä ei voi maksaa itselleen osinkoja. Hän voi valita, haluaako hän pääomatulo-osuudeksi 0, 10 vai 20 prosenttia tuloksesta. Loput menevät ansiotulona verotettavaksi. |
Vuokrat ja korot |
| Osakeyhtiö¹ |
| Vähennyskelpoisia ja saajalle pääomatuloina verotettavia.
Yritys voi maksaa osakkaalle korkoa tämän antamasta lainasta tai vuokraa tämän yritykselle vuokraamasta toimitilasta tai laitteesta. |
| Henkilöyhtiö (Ay, Ky) |
| Vuokrat yhtiölle vähennyskelpoisia ja saajalle pääomatuloina verotettavia.
Yritys voi maksaa osakkaalle vuokraa tämän yritykselle vuokraamasta toimitilasta tai laitteesta. Rahan lainaaminen yhtiölle ei ole mahdollista. |
| Toiminimi |
| Ei mahdollinen. |
LuontoisedutLounas ja autoetu ovat YEL-yrittäjälle edullinen tapa lisätä nettopalkkaa. Myös asuntoedun arvo saattaa olla käypää vuokraa alhaisempi. |
| Osakeyhtiö¹ |
| Vähennyskelpoinen. Asuntoetu vaikuttaa pääomatuloverotettavaan osinkoon pienentämällä nettovarallisuutta, josta lasketaan osakkeen matemaattinen arvo, ja vähentää sitä kautta keveämmin verotetun osingon määrää. |
| Henkilöyhtiö (Ay, Ky) |
| Yhtiölle vähennyskelpoisia vain, kun yhtiömiehille maksetaan palkkaa. |
| Toiminimi |
| Ei mahdollinen. |
1) Osakeyhtiöt maksavat tuloksestaan 20 prosenttia yhteisöveroa toisin kuin henkilöyhtiöt ja toiminimet.
2) Yrittäjän ja osakkaiden verotuksessa on huomioitava myös muualta kuin omasta yrityksestä saadut vuokra- ja korkotulot, joita verotetaan aina pääomatulona.
Jos yrittäjä ei ole koskaan tehnyt tilannekatsausta verotukseensa, kannattaa keskustella oman kirjanpitäjän kanssa tällaisen katsauksen tekemisestä. Verosuunnittelussa yritetään optimoida maksettavan veron määrä eikä esimerkiksi siirtää verotettavaksi kuuluvaa tuloa keinotekoisesti verottajan ulottumattomiin toiseen maahan.
***
Lähteet: Alhola, Kari: Osakeyhtiön varojenjaon verokysymykset ja verosuunnittelu. Seminaariesitelmä Tampere-talolla. 17.5.-18.
Artikkeli on 13.9.2018 julkaistun TILIPOSTI & Palkka 2/2018 -lehden kirjoitus. Lue koko lehti tästä. Tilaa myös Rantalaisen uutiskirje tästä.
