Maailmaa pitäisi rakentaa kohti luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaa yhteiskuntaa kestävän kehityksen keinoin. Samalla kamppailemme geopoliittisten haasteiden, korkean inflaation ja korkojen nousun keskellä. Lisäksi työelämä on radikaalissa murroksessa. Miten tästä selvitään kuivin jaloin?
Rantalaisen Kolme puheenvuoroa paremmasta huomisesta -artikkelisarjassa tulevaisuustutkija Mika Aaltonen, talousjohtaja Ville Kujansuu Rantalaiselta sekä kiinteistöjen energiankäytön ratkaisuja tarjoavan LeaseGreenin toimitusjohtaja Jonni Ahonen kertovat, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Satoja vuosia jatkunut perinne ammattien suhteen on katkennut esimerkiksi tekoälyn, robotiikan ja asioiden internetin myötä. Myös yritysmaailman hierarkiat ovat romuttuneet, sanoo tulevaisuustutkija Mika Aaltonen.
”Ammatit ovat säilyttäneet ja välittäneet tarpeellisen osaamisen sukupolvelta toiselle. Ne sisältävät tietoja ja taitoja, joita yhteiskunnassa tarvitaan. Hyvälle ammattilaiselle ollaan valmiita maksamaan, koska kaikilla ihmisillä ei voi olla kaikkea erityistä osaamista.
Ammatit ovat edustaneet vakautta ja jatkuvuutta.
Nyt meidän on sopeuduttava maailmaan, jota uudet teknologiat muuttavat.
Uudet teknologiat – tekoäly, koneoppiminen, lisätty todellisuus, lisätty virtuaalisuus, lohkoketjut, big data, asioiden internet ja robotiikka – muuttavat maailmaamme kukin tahollaan.
Yhdessä ne muodostavat valtatien tulevaisuuteen.
Todennäköisesti ne edustavat suurinta teknologista mullistusta, minkä tulemme kokemaan elämämme aikana. Ne edustavat mullistusta, joka koskettaa työelämäämme ja vapaa-aikaamme.
Voimme verrata edessä olevan muutoksen suuruutta sata vuotta sitten tapahtuneeseen muutokseen, kun ihmiset siirtyivät maataloudesta teollisuuteen.
Tänään jokainen yritys on teknologiayritys.
Tarvitsemme vakavaa pohdintaa tulevaisuuden ammateista ja siitä, miten työllisyys voisi rakentua tästä eteenpäin. Työ ei ole ihmisille ainoastaan tapa ansaita elantonsa, vaan se on myös tärkeä sosiaalistumisen keino. Kun ihmiset ovat töissä, he ovat liittyneet yhteiskuntaan. Kun tämä linkki on muutoksessa, puhutaan isosta yhteiskunnallisesta asiasta.
Nämä ovat vaikeita asioita, joista Suomessa pitäisi jutella avoimesti ja rehellisesti. Mitä osuvammin pystymme mieltämään muutoksen, sitä paremmin pystymme siihen vastaamaan.
Viides yhteiskunta, Neljäs teollinen vallankumous, Kolmas aalto
Monissa maissa on ollut vaikeuksia uudistaa teollisuutta ja luoda uusia työpaikkoja. Vastuuta on siirretty eri suuntiin ja lopulta vastuu on siirretty ihmisille.
Kun tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa eikä ylhäältä alas -johtaminen enää toimi kokeillaan alhaalta ylös -mallia, jossa uudet teknologiat ovat tulevaisuuden perusta.
Japanilaiset puhuvat Yhteiskunta 5.0:sta.
Se perustuu uskoon informaatioyhteiskunnan jatkuvasta kehityksestä. Uskoon, että monet aikamme haasteista ovat ratkaistavissa teknologisten innovaatioiden avulla. Tulemana on tulevaisuuden yhteiskunta, jossa teknologiset innovaatiot ulottuvat kaikkiin teollisuuksiin ja kaikkiin yksityisen elämämme osa-alueisiin.
Neljäs teollinen vallankumous on liitetty ennen kaikkea World Economic Forumiin. Siinä miljardit ihmiset ja laitteet liitetään toisiinsa. Kun olemme yhteydessä toisiimme ja koneisiin 24/7 ja jokainen digitaalinen yhteydenotto tuottaa dataa, uutta dataa syntyy räjähdysmäisesti.
Ja olemme vasta tämän kehityskulun alussa.
Kolmas aalto on peräisin DARPAsta. Se on amerikkalainen tutkimuslaitos, jolla on pitkä historia tekoälyn kehittämisessä. Se visioi tulevaisuuden, jossa koneet ovat enemmän kuin työkaluja tai datajoukkojen analyysivälineitä. Ihmisen ja koneen suhde muuttuu. Se ei enää ole subjekti-objekti suhde vaan vuorovaikutteinen, jopa symbioottinen.
Myös johtajuus ja vaikuttavuus saavat uusia sisältöjä.
Johtajien on tärkeää haastaa omaa ajatteluaan ja löytää ajatusmallit, jotka selittävät ja kuvaavat nykytilannetta. Vanhoilla ajatusmalleilla ei ratkaista uusia ongelmia.
Teknologia ohittaa valtiot
Tekoäly ja muu teknologia ovat työntyneet olennaiseksi osaksi maailmaamme sekä kotona että työelämässä. Tulevaisuuden osaaminen on yhdistelmä ihmisten osaamista ja teknologiaa – puhutaan sitten ihmisistä, yrityksistä tai jopa kansakunnista.
Tekoäly ja vastaavat teknologiat koskettavat ja muuttavat käsityksiä kuten yksityisyys ja valta, jotka ovat pitkään rakentaneet ja rajanneet länsimaista yhteiskuntaa. Teknologinen muutos ei ole neutraalia vaan koskettaa hyvin monia asioita.
Siinä missä 1900-luvun suuri kysymys oli, kuinka paljon valtiot määrittelivät ihmisten elämää ja kuinka paljon markkinoille voidaan antaa vapauksia, 2000-luvun suuri kysymys liittyy teknologioiden kehitykseen, vaikuttavuuteen ja säätelyyn.
Uudet teknologiat vaikuttavat siihen, mitkä asiat nousevat esiin, mitkä koetaan tärkeiksi ja mikä koetaan normaalina. Teknologian vaikutus ihmisiin on salakavalaa. Se tunkee läpi elämän, ottaa vallan ja ohjaa ihmisiä, vaikka ihmiset eivät sitä välttämättä edes huomaa.
Näistä asioista meidän pitäisi jutella sekä mediassa että organisaatioiden ja yritysten johdossa. Millaisessa maailmassa eletään ja miten ympäristö on muuttumassa. Sitä kautta voidaan tehdä myös hyviä liiketoimintastrategioita.
Toinen tärkeä asia miettiä on, että kenelle yhteiskunnan kehittäminen kuuluu. Mielestäni se kuuluu kaikille, jotka kokevat sen tärkeäksi. Vilpitön näkemykseni on, että sisällön tuottaminen, jakaminen ja keskustelu myös erilaisten ihmisten kanssa on paras tapa, jolla yhteiskunta voi kehittyä.
Uusi, parempi internet?
Tulemme näkemään hauskoja ja kammottavia asioita lähivuosikymmeninä. Tieteellinen kissa on otettu säkistä, eikä sitä saa enää takaisin.
Internetin kehitys tapahtuu usein siellä, missä ei ole sääntöjä ja lakeja. Ensin tapahtuu muutos, ja sen jälkeen pohdimme tarvittavia lakeja ja normeja. Tämä kehitys ei ole järjestelmällisesti johdettua, vaan se tapahtuu kyvykkäiden, omia intressejänsä edistävien toimijoiden kautta. Ihmiset ottavat teknologisia uudistuksia käyttöönsä tietämättä varmasti, mitä tekevät. Tästä hyvä esimerkki on tekoälysovellus ChatGPT.
Seuraavassa internetissä – metaversumissa – käyttäjä menee sinne sisään ja toimii aktiivisesti – eikä vain katso, mitä ruudulla tapahtuu. Metaversumi täyttyy datasta, ihmisistä, heidän digitaalisista kaksosistaan ja avatareista.
Tulevaisuutta ajatellen on syytä miettiä myös sitä, onko enää olemassa kahtiajakoa todellisen fyysisen maailman ja virtuaalisen maailman välillä. Fyysisessä maailmassa olevien sääntöjen ja lakien tulisi toimia myös virtuaalisessa maailmassa. Tässä kehityksessä ollaan selvästi jäljessä.
Seuraavan internetin pitää olla parempi kuin ensimmäinen oli. Esimerkiksi EU:ssa on alettu ottaa huomioon digitaalisen toimintaympäristön rakentamista siihen suuntaan, että se vastaisi vuosisatojen kuluessa muototutuneita oikeuskäsityksiä. Sitä kautta suurten amerikkalaisten sosiaalisen medioiden valtakausi voi tulla jollain tapaa päätökseen.
5 asiaa, jotka tulevaisuus tuo tullessaan
- Vuorovaikutuksen ja merkityksen korostuminen johtamisessa.
- Empatia toisia ihmisiä ja planeettaa kohtaan.
- Kyvykkyydet ovat yhdistelmiä inhimillisistä ja teknologisista taidoista.
- Valtion rooli pienenee ja yksilön rooli kasvaa.
- Metaversumi – oikeudenmukaisempi ja parempi internet?
Mika Aaltonen on kauppatieteen tohtori sekä ennakoinnin ja kompleksisuuden dosentti. Hän on työskennellyt vierailevana tutkijana London School of Economicsissa, Conservatoire National des Arts et Métiersissa (Pariisi) ja Gregoriaanisessa yliopistossa (Rooma). Hän on myös European Journal of Futures Studies ja Emergence: Complexity & Organizations aikakauslehtien toimituskuntien jäsen, The Royal Society of Artsin jäsen ja Helsinki noodin perustaja. Mika on kirjoittanut 16 kirjaa ja useita artikkeleita ennakoinnista, päätöksenteosta ja yhteiskunnan muutoksesta. Hän on Sustainable Nation Groupin perustaja.
Lue myös Kolme puheenvuoroa paremmasta huomisesta –artikkelisarjan kaksi muuta osaa:
Talousjohtaja Ville Kujansuu: Tarvitaan rohkeutta kokeilla uutta
LeaseGreen Oy:n toimitusjohtaja Jonni Ahonen: Vihreä siirtymä ei ole luopumista
