Miten urheilussa johdetaan tiedolla? 5 oppia yritysjohtajille

Nykyaikaisessa huippu-urheilussa tutkittu tieto ohjaa kaikkea päätöksentekoa strategisista linjauksista yksittäisiin suorituksiin. Oikotietä onneen ei kuitenkaan ole: menestyminen vaatii aina kovaa ja pitkäjänteistä työtä.

Näihin kysymyksiin vastaavat Suomen Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä, Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen sekä Rantalaisen asiakkuuksista ja markkinoinnista vastaava johtaja Jukka Laamanen.

Suomen Palloliitto on suomalaisen jalkapallon ja futsalin korkein järjestö, joka vastaa kaikesta suomalaisesta jalkapallo- ja futsaltoiminnasta ja sen kehittämisestä. Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä heittäytyy tiedolla johtamista pohtiessaan filosofiseksi. Mitä tieto lopulta on?

Hän itse määrittelee tiedon ”tosiperäiseksi tai hyvin perustelluksi uskomukseksi”.

Miten sen avulla sitten johdetaan?

– Tiedolla johtaminen on meille luotettavaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa, jonka avulla pitäisi saavuttaa meidän strategiset tavoitteemme. Tiedolla johdetaan sen vuoksi, että halutaan menestyä ja oppia – ja tällä tarkoitan koko suomalaista jalkapalloa ja futsalia, en vain meitä Palloliittoa, Inkilä sanoo.

Urheilussa tieto on kenttätasolla – esimerkiksi urheilusuorituksen aikana – hyvin kehollista. Tieto ei elä vain ykkösinä ja nollina digitaalisessa maailmassa, vaan se syntyy yksittäinen hengenveto ja hikipisaran irtoaminen kerrallaan pelaajan liikkuessa kentällä.

– Onkin aikamoinen vyyhti purettavaksi, millaisissa erilaisissa muodoissa tieto esiintyy jalkapallon parissa. Joudumme jatkuvasti pohtimaan, mitä kaikkea tietoa on mahdollista kerätä ja mitä ylipäätään kannattaa kerätä, Inkilä sanoo.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana videotekniikka on kehittynyt valtavin harppauksin. Nykyisin kaikissa suomalaisissa pääsarjatason jalkapallo- ja futsaljoukkueissa hyödynnetään tavalla tai toisella videotekniikkaa otteluiden ja harjoitusten analysoinnissa.

Analyytikko tai valmentaja voi helposti koostaa digitaalisesta videomateriaalista tallenteita joukkueen tai yksittäisten palaajien käyttöön. Tämä on laadullista analyysia, josta johdettua tietoa käytetään kehittämään pelisuorituksia.

Määrällinen data keskittyy jalkapallossa ennen muuta itse pallon ympärillä tapahtuviin asioihin. Yksittäisestä ottelusta voidaan havainnoida tuhansia erilaisia tapahtumia: syöttöjä, pallonriistoja, kaksinkamppailutilanteita ja maalintekoyrityksiä.

Kasvavasta tietomäärästä seuraa monelle asiantuntijaorganisaatiolle tuttu haaste: miten kaikkea saatavilla olevaa tietoa käsitellään ja hyödynnetään?

Ville-Pekka Inkilä ja Palloliitto lähestyvät pulmaa tietorakenne-käsitteen avulla. Käsite tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että käytettävissä olevalle tiedolle asetetaan selkeät raamit ja tavoitteet: mihin kysymykseen tarkalleen ottaen tiedon avulla halutaan vastaus?

– Tiedon käyttäminen ei voi olla sattumanvaraista datan selailua tai vilkuilua, vaan tiedon pitää johtaa toimintaan tai päätöksiin. Jos haluamme esimerkiksi tietää, kuinka paljon pelaaja juoksee ottelun aikana, ei kannata mitata jokaista pallon pomppua, vaan keskittyä olennaiseen: juostuun matkaan.

Inkilä antaa tietorakenteesta arjen esimerkin.

Palloliitossa on rakennettu niin kutsuttu Huippusuoritusmalli, jossa joukkueiden ja pelaajien kehittymistä seurataan kolmella keskeisellä tasolla: mitä otteluiden aikana tapahtuu erityisesti maalin lähellä, miten paljon ja laadukkaasti pelaajat harjoittelevat, ja miten nuoren urheilijan muu elämä harjoituskentän ulkopuolella tukee jalkapalloilijana kehittymistä.

– Kaiken kehitysseurantadatan pitää vastata johonkin näistä Huippusuoritusmallin kysymyksistä, Inkilä summaa.

Onko intuitiolla enää sijaa päätöksenteossa?

Suomen Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä uskoo, että ulkoisista lähteistä tulevan tiedon merkitys korostuu entisestään jalkapallojohtamisessa, vaikka itse pohjadatan määrä ei nykyisestä kasvaisi.

Tekoälystä odotetaan isoa tehokkuusloikkaa myös jalkapallon parissa. Inkilä uskoo, että tekoälysovellukset yhdessä lisääntyvän automaation kanssa muodostavat ajan mittaan luontevan tason ihmisten ja datamassan väliin. Järjestelmät pystyvät jatkossa tuottamaan päätelmätason tietoa käyttäjälle, joka tekee päätöksiä koostetun tiedon pohjalta.

– Kuitenkin ajatukset siitä, että kohta meillä on robottivalmentajat eikä ihmisiä enää tarvita, ovat todella kaukaisia, Inkilä sanoo.

– Tekoälyltä puuttuu joustava älykkyys, hyvin vähällä informaatiomäärällä tapahtuva päättely ja kausaalisuuden ymmärrys, jotka ovat ihmisille hyvin luontaisia ominaisuuksia.

Tiedon ja tunteen ajatellaan usein olevan vaakakupin vastakkaisilla puolilla, ja tiedon määrän kasvaessa tunteen merkityksen pienenevän. Ville-Pekka Inkilä kiistää jyrkästi tämän ajattelun.

Huipputasolla jalkapalloilijoiden täytyy pystyä tekemään oikeita päätöksiä sekunnin murto-osissa, mikä vaatii paitsi taitoa ja kokemusta, myös hyvää pelisilmää ja tilannetajua.

– Ihan massiivinen osa ihmisen päätöksistä tapahtuu tietoisen ajattelun ulkopuolella ja perustuu puhtaasti intuitioon. On myös tärkeä muistaa, että ei ole automaattisesti niin, että kun apuna on runsaasti ulkopuolista informaatiota, ihminen tekee parempia päätöksiä.

Ulkopuolinen informaatio voi olla jopa haitaksi, jos tietorakenteet eivät ole kunnossa, Inkilä väittää.

– Puhutaan jopa ”data-alkemiasta”. Se tarkoittaa sitä, että datassa aletaan nähdä asioita, joita siellä ei edes ole. Väitän että tällaiset tilanteet syntyvät usein juuri silloin, kun ei riittävän hyvin ymmärretä sitä, mihin tiedon avulla halutaan vastata, ja voiko kerätystä tiedosta edes saada vastausta haluttuun kysymykseen. Tietorakenteet eivät siis ole kunnossa.

– On tärkeä myös ymmärtää käytössä olevan tiedon rajoitteet ja datan laatu. Jos data on satunnaista, sen avulla tehdyt päätöksetkin ovat väistämättä satunnaisia.

Inkilä mainitsee tiedolla johtamisen onnistumisista Palloliiton koostamat vuosikatsaukset, jotka perustuvat kansainvälisestä huippujalkapallosta koostettuun määrälliseen ja laadulliseen tietoon. Katsausten pohjalta on todistettu kansainvälinen trendi: pelin intensiteetti on huipputasolla kasvanut.

On yhä tärkeämpää, että pelaajilla on riittävä kyky toimia kaoottisissa ja nopeissa tilanteissa. Tähän on kiinnitetty suomalaisten pelaajien kehitysohjelmissa huomiota.

Isot laivat kääntyvät hitaasti, ja siinä Ville-Pekka Inkilä näkee sekä hyvää että huonoa. Suuria strategisen tason muutoksia ei pidäkään tehdä yhden trendin pohjalta, vaikka data siihen kannustaisikin. On tärkeä ymmärtää, kuinka yleistettävää ja laadukasta käytössä oleva tieto on.

Inkilä mainitsee esimerkkinä kyselytutkimukset. Riippuen siitä, miten kysely on toteutettu, se voi antaa hyvin erilaisia lopputuloksia. Päätöksen tekijän tulisi ainakin tiedostaa dataan liittyvät epävarmuudet.

– Koitamme koko ajan miettiä, että kuinka edustavaa päätökseen käytettävä data ja informaatio ovat suhteessa siihen koko joukkoon, jota päätös voi koskea, Inkilä sanoo.

Tieto ohjaa Olympiakomitean strategista päätöksentekoa

Suomen Olympiakomiteaan kuuluu 89 varsinaista jäsentä eli lajiliittoa, joiden lisäksi komitean alaisuudessa toimii 29 kumppanuusjäsentä.

Lajien kirjo kattaa kaiken yksilö- ja joukkuelajeista kesä- ja talvilajeihin. Lajien yksilölliset tarpeet ovat keskenään hyvin erilaisia, ja Olympiakomitea keskittyykin laajoihin, koko suomalaiseen urheiluun ja suomalaisten liikkumiseen vaikuttaviin päätöksiin.

– Meillä täytyy olla toiminnastamme laajasti tietoa, ja tieto pitää koota sellaiseen muotoon, että sen avulla voidaan tehdä fiksuja päätöksiä. On vaikea johtaa asioita, jos ei ole validia tietoa, johon perustaa päätöksenteko, sanoo Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen.

Heikkinen jakaa tiedolla johtamisen klassiseen tapaan kolmelle tasolle: strategiseen, operatiiviseen ja taktiseen tiedolla johtamiseen.

Olympiakomitean yksi keskeisiä strategisen tason tavoitteita on lisätä suomalaisten liikettä ja liikkumista ja siten tukea kansanterveydellisesti kestävää elämäntapaa.

Keskeinen työkalu tiedon keräämiseen strategisella tasolla on Suomisport-digipalvelu, jonka käyttäjiä ovat liikkujat, urheiluseurat ja lajiliitot. Sovelluksesta löytyy laajasti erilaisia urheilun palveluita, jotka helpottavat liikkujien, vanhempien, liitto- ja seuratoimijoiden, vapaaehtoisten sekä valmentajien arkea.

Käyttäjiä Suomisportilla on yli 800 000.

– Saamme Suomisportista valtavasti dataa siitä, mitä suomalaisessa harrastusliikunnassa, järjestötoiminnassa ja harrastajien arjessa tapahtuu. Oikein käytettynä Suomisport on tärkeä strateginen työkalu, Matti Heikkinen sanoo.

Strategisiin päätöksiin vaikuttavat myös ulkopuolinen data, kuten väestönkehitys ja muut demografiset tekijät.

– Huippu-urheilun näkökulmasta puhutaan niin kutsutusta kriittisestä massasta eli harrastajajoukosta, josta voi nousta ihmisiä eri lajien maajoukkueisiin ja Olympiakomitean tuen piirissä oleviksi urheilijoiksi – mahdollisesti lopulta lajinsa huipulle.

Taktisella ja operatiivisella tasolla Olympiakomitean yksi keskisistä tehtävistä on lajien tehostamistukien päättäminen ja jakaminen. Vuosittain jaettavan tukipotin suuruus on 6,7 miljoonaa euroa. Tietoa tukipäätösten tueksi kerätään muun muassa lajiriihissä, joissa Olympiakomitean lajit esittelevät toimintaansa ja tavoitteitaan.

– Tukipotti jaetaan perustuen lajin huippu-urheilutoiminnan menestysnäkymiin, investoinnin kannalta loogisesti ja pohjautuen kerättyyn tietoon, Matti Heikkinen sanoo.

– Tukien jakaminen perusteluineen on hyvin konkreettista tiedolla johtamista.

Urheilijan harjoittelu- ja kilpa-arjen ydintä on suorituskyvyn mittaaminen ja parantaminen. Sentit, sekunnit, hapenotto ja voimantuotto ovat hyvin konkreettisia mittareita, jotka kertovat paljastavalla tavalla, miten hyvin valmennus ja muut taustatoimijat – sekä urheilija itse – ovat onnistuneet tuottamaan urheilijan arkeen lisäarvoa.

– Siinä miten me voimme tiedolla auttaa urheilijaa kehittymään yhdessä moniammatillisen asiantuntijatiimin kanssa, piilee vielä todella paljon mahdollisuuksia, Matti Heikkinen uskoo.

– Samaan aikaan ymmärtää, että jos haluat juosta 10 000 metriä alle 30 minuuttiin, niin täytyy juosta todella paljon kilometrejä alle 3 minuuttiin. Sitä kovaa työtä ei korvaa mikään uusi työkalu. Kasvavan tietomäärän myötä ei saa vieraantua perustekemisestä, joka urheiluun liittyy.

Urheilija hakeutuu sinne, missä on parhaat edellytykset menestyä

Matti Heikkinen on itsekin entinen huippu-urheilija, jonka palkintokaapissa komeilee useita maastohiihdon MM-mitaleita, kirkkaimpana maailmanmestaruus vuodelta 2011.

Hän väittää, että huippu-urheilussa pätee yksinkertainen laki: urheilijat hakeutuvat sinne, missä on parhaat olosuhteet, osaaminen ja muut edellytykset tehdä parasta mahdollista tulosta.

– Siksi myös tiedolla johtaminen pitää olla perusteltavissa urheilijalle siitä saatavan hyödyn kautta – miksi sitä tehdään? Tämä vaatii vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä urheilijoiden kanssa.

Myös Olympiakomiteassa tekoälystä odotetaan apua tietomassojen hallintaan ja tiedon koostamiseen. Matti Heikkisen toiveena on, että ihmisten työaikaa voitaisiin jatkossa käyttää enemmän päätöksentekoon ja vaikuttamiseen kuin itse tietotyöhön.

Tiedolla johtamisen teknologisessa myllerryksessä on kuitenkin syytä muistaa, että kaikki tieto ei ole mitattavissa, hän muistuttaa.

Mitä lähemmäs huippu-urheilun absoluutista huippua mennään, sitä suurempi merkitys on kokemusperäisellä tiedolla. Erityisesti operatiivisella tasolla on runsaasti asiantuntijatietoa, joka ei näy tietokannoissa eikä mittauksissa.

– Olennaista on, että tiedon parissa työskentelee ja päätöksiä tekee riittävästi ammattilaisia, jotka ymmärtävät huippu-urheilun ja -urheilijoiden arkea, Heikkinen tiivistää.

Monet urheilumaailman opeista pätevät myös liike-elämässä

Rantalainen toimii tiedolla johtamisen suunnannäyttäjänä alallaan. Liike-elämässä voidaan tiedon avulla muun muassa optimoida toiminnallista tehokkuutta, tehdä erilaisia analyysejä toimintaympäristöstä, ennakoida henkilöstötarpeita ja tehdä strategista suunnittelua. (Lataa ilmainen Tiedolla johtajan opas täältä.

Rantalaisen asiakkuuksista ja markkinoinnista vastaava johtaja Jukka Laamanen on entinen ammattilaisjääkiekkoilija, jolla on kokemusta tiedolla johtamisesta sekä urheilun että liike-elämän parista.

– Sellaista ajattelua olen halunnut tuoda mukanani urheilumaailmasta, että parhaimmat päätökset syntyvät tiedon ja ihmisten välisen yhteistyön tuloksena, Laamanen sanoo.

– Puhutaan sitten globaaleista trendeistä, strategioista, kriiseistä tai yksittäisen urheilijan kehittämisestä, yksi asia on selvää: muutoksen vauhti kiihtyy ja tietynlainen ennalta-arvaamattomuus kasvaa. Valmistautuminen muutokseen ja erilaisten skenaarioiden työstäminen ovat välillä kuluttavia prosesseja, mutta oikoteitä menestykseen ei ole olemassa. Tiedolla johtamisessa tulee olla kärsivällinen.

Laamanen muistuttaa, että dataa ja siitä analysoitua tietoa pitää kuitenkin uskaltaa kuunnella. Se ei tarkoita, että johtamiseen täytyisi suhtautua tunteettomasti tai hätiköidysti, vaan sitä, että tiedosta ei ole hyötyä, jos se sivuutetaan päätöksenteossa.

– Päätöksiä pitää tehdä rohkeasti tiedon pohjalta – sitä pitää uskaltaa seurata, Laamanen sanoo.

5 vinkkiä tiedolla johtamiseen urheilujohtajilta yritysjohtajille

1. Älä unohda perustekemistä. Juoksijan huippukunto syntyy vain lenkkipolulla ja yrityksen menestys laadukkaalla arjen tekemisellä.
2. Tunnista, mistä lisäarvo arkeen syntyy. Yrityksen täytyy tuntea asiakkaan prosessi niin hyvin, että se voi tarjota oikeanlaisia palveluita asiakkaan toiminnan kehittämiseen.
3. Arvosta kokemusperäistä tietoa. Organisaation hiljainen tieto ei löydy mittaamalla, vaan sitä voi kerätä vain kommunikoimalla ihmisten kanssa.
4. Huolehdi, että tietorakenteet ovat kunnossa. Määrittele tarkasti, mihin kysymyksiin haluatte tiedon avulla vastauksen.
5. Uskalla seurata tietoa – mutta älä hätiköi. Varmistu että otos on riittävän suuri ja tieto vastaa todellisuudessa kysymykseen, johon etsit vastausta.