Sukupolvenvaihdos on maa- ja metsätilalla merkittävä käännekohta, jolla on vaikutuksia niin tilalle itselleen kuin sen nykyisille ja tuleville omistajille. Maatilan omistusjärjestelyyn sukupolvenvaihdostilanteessa ei ole yhtä oikeaa mallia, vaan paras toteutustapa on valittava yrityksen ja sukupolvenvaihdoksen osallisten tavoitteiden mukaisesti. Tässä artikkelissa pureudutaan tärkeimpiin huomioitaviin seikkoihin maatilan omistusjärjestelyjen suunnittelussa.
Omistuksen siirto perhepiirissä vai maatilan myynti ulkopuoliselle?
Ensimmäinen sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa eteen tuleva kysymys on; onko toiminnalla jatkajaa? Perinteisessä sukupolvenvaihdostilanteessa maatila siirretään oman perheen sisällä, mutta yleistä on myös tilan myynti toiselle maatilalle tai maatalousliiketoiminnan lopettaminen ja peltojen sekä tuotantotilojen vuokraaminen. Omistuksen siirrolle asetettu tavoite vaikuttaa merkittävästi sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Suomen maatiloista suurin osa toimii edelleen yksityisinä elinkeinonharjoittajina tai verotusyhtyminä, jolloin maa- ja metsätalouskiinteistöt ovat suorassa henkilöomistuksessa. Näin ollen perinteisessä sukupolvenvaihdostilanteessa maatilan siirto luopujalta jatkajalle on juridisesti kiinteistöjen ja irtaimen omaisuuden luovutus. Osakeyhtiö kasvattaa tasaisesti suosiotaan maatilan yritysmuotona, ja osakeyhtiömuotoisen maatilan sukupolvenvaihdos on useimmissa tapauksissa osakkeiden luovutus. Maatilan toiminnan muuttaminen osakeyhtiöksi on myös yhä useammin osa sukupolvenvaihdoksen suunnittelua.
Sukupolvenvaihdos luopujan verotuksessa
Toinen merkittävä kysymys sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa on luopujien rahan tarve. Maatila voidaan luovuttaa jatkajalle joko kaupalla, lahjaluontoisella kaupalla tai puhtaana lahjana. Perheen sisäisissä sukupolvenvaihdoksissa yleisin toteutustapa on joko lahjaluontoinen kauppa tai puhdas lahja. Luopujien kauppahintatarpeeseen voivat vaikuttaa esimerkiksi heidän taloudellinen tilanteensa, velan määrä tai asumisen järjestäminen omistusjärjestelyn jälkeen. Sukupolvenvaihdoksen kohteena olevaan maatilaan sisältyy suuressa osassa tapauksia myös luopujien kotina toimiva asuinrakennus, jolloin luopujille maatilasta luopuminen tarkoittaa myös luopumista kodista.
Luovutustapa vaikuttaa merkittävästi maatilan sukupolvenvaihdoksen verotukseen. Sukupolvenvaihdoksessa, jossa maksetaan kauppahintaa, voi luopujille muodostua kiinteän maatilavarallisuuden osalta luovutusvoittoa tai -tappiota. Mahdollinen luovutusvoitto on saajalleen pääomatuloa. Poikkeuksena luovutusvoiton veronalaisuuteen on sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapaus, jota sovelletaan silloin, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
- luovutetaan maatalouden tai metsätalouden kiinteää omaisuutta tai osakeyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen yhtiössä
- ostaja on lähisukulainen (lapsi, lapsenlapsi, sisar, veli, sisar- tai velipuoli)
- omistusaika on yli 10 vuotta
Suoraan omistetuilla maatiloilla irtaimen omaisuuden myynti (esimerkiksi koneet ja tuotantoeläimet) on luopujalle veronalaista tuloa maatalouden tuloverotuksessa. Hyvällä suunnittelulla pyritään pääsemään mahdollisimman veroneutraaliin lopputulokseen. Puhtaan lahjan tapauksessa luopujille ei tule veroseuraamuksia sukupolvenvaihdoksesta niin kiinteän kuin irtaimenkaan omaisuuden osalta.
Sukupolvenvaihdos jatkajan verotuksessa
Osana maatilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelua tehdään arvonmääritys siirtyvästä maatilavarallisuudesta. Maa- ja metsätalous on toimialana korostuneen pääomavaltainen, sillä toiminnan ylläpitäminen ja kasvattaminen vaativat resursseja, kuten peltoa, tuotantorakennuksia ja konekalustoa. Sukupolvenvaihdoksessa siirtyvän maatilavarallisuuden käypä arvo onkin monessa tapauksessa varsin suuri.
Perheen sisällä tehtävistä maatilan sukupolvenvaihdoksista suurin osa tehdään selvästi lahjaluontoisena kauppana tai puhtaana lahjana. Kauppa on lahjaluontoinen silloin, kun kauppahinta on alle 75 % maatilavarallisuuden käyvästä arvosta. Lahjaluontoisessa kaupassa ja puhtaassa lahjassa jatkaja maksaa sukupolvenvaihdoksesta lahjaveroa. Lahjaveron määrään vaikuttavat lahjansaajan veroluokka (sukulaisuussuhde) ja lahjan arvo. Toimivan maatilan sukupolvenvaihdoksissa voidaan useimmissa tapauksissa soveltaa lahjaveron huojennusta, joka pienentää ratkaisevasti maksuunpantavan veron määrää. Lahjaveron huojennuksen soveltaminen ei luovutusvoittoveron huojennuksesta poiketen edellytä sukulaisuussuhdetta osallisten välillä. Lahjaveron huojennuksen edellytykset ovat:
- perintönä tai lahjana siirtyy maatila tai muu yritys
- verovelvollinen jatkaa maatalouden harjoittamista perintönä tai lahjana saamallaan maatilalla
- maatilaan kohdistuva lahjavero on suurempi kuin 850 euroa
Huomion arvoista on, että metsä maatilan osana on lahjaveron huojennuksen piirissä, mutta pelkästään metsää sisältävää sukupolvenvaihdosluovutusta ei katsota huojennuksen piiriin. Puhtaan metsätilan sukupolvenvaihdoksessa voidaan edellytysten täyttyessä hyödyntää metsälahjavähennystä, joka kuitenkin on merkittävästi maatilan lahjaveron huojennusta heikompi.
Sellaisessa sukupolvenvaihdoksessa, joissa maksetaan kauppahintaa luopujille, jatkaja maksaa varainsiirtoveroa kiinteän omaisuuden osalta. Varainsiirtoveron peruste on aina vastike, joten vastikkeettomassa lahjassa veroa ei luonnollisesti makseta. Kiinteistöjen varainsiirtovero on 3 % vastikkeesta ja osakkeiden vastaavasti 1,5 %.
Maatilan sukupolvenvaihdos täyttää arvonlisäveron osalta liikkeenluovutuksen määritelmän, mikä tarkoittaa sitä, että sukupolvenvaihdoksella ei lähtökohtaisesti ole arvonlisäverovaikutuksia.
Jatkajan rahoitusmahdollisuudet
Onnistuneen sukupolvenvaihdoksen edellytys on toiminnan kannattavuus. Maatilavarallisuuden korkea käypä arvo ei aina korreloi suoraan toiminnan kannattavuuteen. Kannattavuus määrittää kaikkein eniten maatilan kehittämis- ja rahoitusmahdollisuuksia, joten mahdollisen kauppahinnan määrittäminen maatilan sukupolvenvaihdoksessa lähteekin ennen kaikkea kannattavuudesta, ei niinkään maatilavarallisuuden käyvästä arvosta.
Maatilan jatkajan on mahdollista hakea sukupolvenvaihdokseen nuoren viljelijän aloitustukea. Tuki koostuu suorasta avustuksesta ja korkotukilainasta. Tukea voi saada hakemushetkellä alle 41-vuotias henkilö, joka aloittaa maatalouden harjoittamisen ensimmäistä kertaa. Lisäksi tuen saamisen edellytyksenä on maatalousalan koulutus sekä riittävä maatilan kannattavuus, joka osoitetaan liiketoimintasuunnitelmalla. Hakijana voi olla myös osakeyhtiö, jossa määräysvalta on henkilöillä, jotka täyttävät tuen myöntöedellytykset. Nuoren viljelijän aloitustuessa on kaksi tasoa:
- Maatalouden yrittäjätulo vähintään 25 000 €: avustuksen määrä 40 000 € ja korkotukilaina 250 000 €
- Maatalouden yrittäjätulo vähintään 15 000 €: avustuksen määrä 10 000 € ja korkotukilaina 170 000 €
Korkotukilainan korkoetuutta voidaan käyttää myös varainsiirtoveron maksuun suoraan henkilöomistetun maatilan tapauksessa.
Riittävästi aikaa suunnitteluun
Maatilan sukupolvenvaihdos on monisäikeinen kokonaisuus, johon liittyy paljon huomioitavia asioita. Eri verohuojennuksiin ja nuoren viljelijän aloitustukeen liittyy sitoumuksia, joiden soveltuvuus osallisten tilanteeseen on aina selvitettävä tapauskohtaisesti. Omistusjärjestelyn muutoksen suunnittelu kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin ennen suunniteltua sukupolvenvaihdoksen ajankohtaa.
Erittäin tärkeää on avoin keskustelu osallisten ja perheen kesken. Mikäli sukupolvenvaihdokseen voidaan hyödyntää edellä mainittuja verohuojennuksia, mahdollinen kauppahinta voidaan määrittää huomattavasti vapaammin huomioiden luopujien taloudelliset tarpeet ja jatkajan mahdollisuudet maatilan kannattavaan omistukseen.
Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa kannattaa hyödyntää ulkopuolista riippumatonta asiantuntijaa. Yhä useammin yksityisesti omistetun maatilan muuttaminen osakeyhtiöksi tulee myös kysymykseen osana sukupolvenvaihdoksen suunnittelua. Eri yritysjärjestelyjen toteuttamisaika ja järjestys vaativat tapauskohtaista suunnittelua. Rantainen tarjoaa asiantuntijapalvelua erilaisten maa- ja metsätilan omistajavaihdosten ja yritysjärjestelyjen suunnitteluun. Tunnemme toimialan erityispiirteet ja verolainsäädännön. Olemme mielellämme apuna sukupolvenvaihdoksen kaikissa vaiheissa, aina tilanteen alkukartoituksesta suunnitteluun ja toteutukseen.
Ota yhteyttä:
Eero Vanhakartano
Palvelupäällikkö, maa- ja metsätalous
eero.vanhakartano@rantalainen.fi
040 070 7167
