Vuosilomalain muutos turvaa työntekijöille neljän viikon palkallisen loman työkyvyttömyys- ja kuntoutuspoissaoloista huolimatta. Työnantajilla vuosilomalain paikkaus lisäsi hallinnointia.
Vuosilomaoikeus ei muuttunut. Mikä muuttui?
”Loman ansaintaan ei tullut muutoksia. Muutos koskee tilannetta, jossa työntekijän lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema loma jää sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuen lyhemmäksi kuin neljä viikkoa. Silloin työntekijä saa täytteeksi lisävapaita.”
Miksi uudistus tehtiin?
”EU-direktiivissä on säädetty neljän viikon palkallisesta vuosilomasta, jota ei EU-tuomioistuimen mukaan voida evätä työkyvyttömyys- tai kuntoutuspoissaolojen takia. Vuosilomalakimme korjattiin vastaamaan direktiiviä. Alun perin tavoitteena oli vuosilomalain kokonaisuudistus, mutta siinä ei vielä onnistuttu.”
Mikä on lääkinnällistä kuntoutusta?
”Lääkinnällinen kuntoutus on lääkärin määräämää kuntoutusta, joka liittyy kiinteästi sairauden tai vamman hoitoon. Ammatillisella kuntoutuksella tuetaan muun muassa koulutuksella pitkäaikaissairaan henkilön työhön pääsyä, työssä jatkamista tai työhön palaamista.”
Kertyykö lisävapaista uutta lomaa?
”Lisävapaat ovat täytepäiviä, joista maksetaan korvausta. Lisävapaat eivät kerrytä uutta lomaa, eikä niistä makseta lomarahaa. Lisävapaat täytyy kuitenkin pitää lomakaudella.”
Millaista korvausta lisävapaista maksetaan?
”Lisävapaista maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Se on kuukausipalkkalaisella käytännössä lomapalkan suuruinen eli kuukausipalkka jaettuna 25:llä ja kerrottuna lomapäivien ja lisävapaiden lukumäärällä.”
”Tuntipalkkaisen lisävapaiden laskentaan voi käyttää erilaisia laskentatapoja, kunhan korvaus vastaa suurin piirtein säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa, jonka työntekijä saisi työssä ollessaan.”
Milloin oikeus lisävapaisiin lakkaa?
”Lisävapaita ei kerry enää sen jälkeen, kun sairausloma on kestänyt yhtäjaksoisesti yli kaksitoista kuukautta. Yhtäjaksoisuuden katkaisee vain täysi lomanmääräytymiskuukausi. Tällöin työntekijä tulee töihin niin, että hän ansaitsee lomaa työnteollaan, mikä kokoaikaisella työntekijällä edellyttää vähintään 14 työpäivää ja osa-aikaisella 35 työtuntia. Sitä lyhyempi työskentelyjakso ei katkaise sairausjakson yhtäjaksoisuutta, eivätkä sitä tee myöskään vuosiloma tai perhevapaa. Uusi kahdentoista kuukauden jakso alkaa, jos työntekijä sairastuu uudestaan lomaan oikeuttavan työssäolojakson jälkeen.”
Miten uudistus vaikuttaa työajanseurantaan?
”Työnantajan täytyy tietää, mitkä päivät ovat lomaa ja mitkä lisävapaita ja millä vapaalla työntekijä milloinkin on: vuosilomalla, lisävapailla vai lomarahan vaihtovapailla. Sen vuoksi lomat ja lisävapaat täytyy pitää erillään vuosilomakirjanpidossa ja palkkalaskelmassa. Palkkalaskelmalta pitää pystyä tarkistamaan maksettujen lomapalkkojen ja lisävapaakorvausten oikeellisuus.”
Mistä alkaen uusia säännöksiä sovelletaan?
”Säännöksiä sovelletaan viime huhtikuun alusta alkaneen lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuteen. Lomakorvauksen laskennassa säännökset voivat kuitenkin tulla sovellettavaksi jo tänä vuonna.”
Asiantuntijana artikkelissa toimi lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista.
Artikkeli on 5.9.2019 julkaistun TILIPOSTI & Palkka 2/2019 -lehden kirjoitus. Lue koko lehti tästä. Tilaa myös Rantalaisen uutiskirje tästä.
