Suunnitteletko liiketoimintasi laajentamista kansainvälisille markkinoille? Oletko selvittänyt, millaisia asioita arvonlisäverotuksen näkökulmasta olisi hyvä ottaa huomioon ennen uusille markkinoille suuntaamista?
Kansainvälinen kauppa on yksi haastavimmista arvonlisäverotuksesta aihealueista, johon liittyy lukuisia erityissäädöksiä niin myyjän kuin ostajankin näkökulmasta. Aihepiirin haastavuudesta johtuen nykyisiä ohjeistuksia tarkennetaan, uusia ohjeita laaditaan ja uutta oikeuskäytäntöä syntyy jatkuvasti. Tästä syystä myös pidemmän aikaa kansainvälistä kauppaa harjoittaneen yrityksen on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin kansainväliseen kauppaan liittyviä menettelyjä.
Tässä artikkelissa keskitymme käymään läpi yleisellä tasolla sellaisia seikkoja ja kysymyksiä, jotka kansainvälistä kauppaa harjoittavan tai sen aloittamista suunnittelevan yrityksen on hyvä ottaa huomioon. Aihepiirin haastavuuden johdosta kysymysten tarkempaan selvittämiseen suosittelemme hyödyntämään aina kansainvälisen kaupan arvonlisäverotukseen erikoistunutta veroasiantuntijaa.
Keskeisiä kysymyksiä myyjän näkökulmasta:
Alkuun olemme listanneet keskeisiä kysymyksiä, jotka suosittelemme ottamaan huomioon ennakoivasti ennen myynnin aloittamista.
- Mitä myydään?
- Palvelua, tavaraa vai mahdollisesti molempia?
- Millaisesta palvelusta tai tavarasta on kysymys?
- Kenelle myydään?
- Onko ostaja elinkeinonharjoittaja, kuluttaja tai arvonlisäverotuksessa kuluttajaan verrattava taho?
- Minne myydään?
- Mistä ja minne tavara kuljetetaan?
- Missä tai minne palvelu suoritetaan?
Tavaran ja palvelun käsitteet arvonlisäverotuksessa
Arvonlisäverolain mukaan tavaraksi katsotaan aineelliset esineet sekä sähkö, kaasu, lämpö- ja jäähdytysenergia ja muut niihin verrattavat energiahyödykkeet. Palvelun käsite puolestaan on laaja ja se kattaa käytännössä kaiken muun, mitä voidaan liiketoiminnan muodossa myydä.
Joskus ei ole täysin yksiselitteisesti ratkaistavissa, onko liiketoimi tavaran vai palvelun myyntiä, ja miten myynti tulee käsitellä arvonlisäverotuksessa. Tällaiset tilanteet vaativat usein tapauskohtaista arviointia siitä, onko kyse tavaran vai palvelun myynnistä vai kenties molemmista. Lähtökohtana arvonlisäverotuksessa sovelletaan jakamisperiaatetta. Periaatteen mukaisesti kutakin myyntiä verotetaan kyseiseen hyödykkeeseen sovellettavalla verokannalla. Joskus sovellettavaksi voi kuitenkin tulla myös liittymisperiaate, jonka mukaan myyntitapahtumasta tulee tunnistaa niin sanottu pääsuorite, jonka perusteella myyntiin sovellettava verokanta ratkaistaan.
Ostajan ja myyntimaan määrittäminen
Liiketoimen verokohtelun ratkaisemisen kannalta myyjän on tunnistettava, kuka toimii liiketoimessa ostajana ja mihin maahan ostaja on sijoittautunut. Elinkeinoharjoittajille ja kuluttajille tai kuluttajina pidettäville tahoille tapahtuvaa myyntiä käsitellään nimittäin arvonlisäverotuksessa eri tavoin.
Erityisesti EU:n sisäisessä kaupassa on tärkeää, että myyjällä on riittävät tiedot toiseen maahan sijoittautuneesta ostajasta. Myytäessä tavaroita tai palveluita elinkeinonharjoittajille voimassa olevaa arvonlisäverotunnistetta pidetään luotettavana osoituksena siitä, että ostaja on toisessa maassa arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja. Mikäli ostaja ei anna myyjälle arvonlisäverotunnistettaan, ostajaa pidetään lähtökohtaisesti kuluttajana.
Myyntimaa puolestaan määrittää sen, minkä maan verolainsäädäntöä myyntiin sovelletaan. Myyntimaan ollessa Suomi, myyntiin sovelletaan Suomen arvonlisäverolakia ja myynnistä suoritetaan arvonlisävero Suomeen. Jos taas myyntimaa on joku muu maa kuin Suomi, arvonlisäveroa ei suoriteta Suomeen. Myyjän on tällöin selvitettävä, onko hänellä velvollisuus rekisteröityä myyntimaahan ja muodostuuko hänelle veron suorittamisvelvollisuus myyntimaassa.
Myynti elinkeinonharjoittajalle
Elinkeinonharjoittajien välisessä kaupassa verovelvollisuus on pääsääntöisesti siinä maassa, jonne tavara tai palvelu myydään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ostaja on velvollinen suorittamaan ostosta käännetysti arvonlisäveron omassa maassaan. Käännetyn verovelvollisuuden soveltuminen keventää myyjän hallinnollista taakkaa, sillä näin myyjä voi yleensä välttää arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen ostajan maassa.
Kaikkiin palvelumyynteihin käännetty verovelvollisuus ei kuitenkaan sovellu, vaan esimerkiksi kiinteistöön liittyvien palveluiden, ravintolapalvelujen, tapahtumatoiminnan ja matkatoimistopalveluiden osalta on säädetty poikkeuksista, jotka voivat johtaa rekisteröitymisvelvoitteeseen ostajan maassa. Tästä syystä suosittelemme aina selvittämään ennakoivasti sen, voidaanko kyseessä olevan palvelun myyntiin soveltaa kansainvälisen kaupan pääsääntöä vai onko se kenties jonkin erityissäädöksen piirissä.
Tavarakaupassa myynnin arvonlisäverokäsittelyä määrittää pitkälti tavaran liike. Mikäli tavaraa ei myyntiin liittyen kuljeteta Suomesta toiseen maahan, käsitellään myynti Suomessa tapahtuneena myyntinä ja myynnistä suoritetaan Suomen arvonlisävero, vaikka ostaja olisikin toiseen maahan sijoittautunut elinkeinonharjoittaja.
Arvonlisäverokäsittelyn näkökulmasta elinkeinonharjoittajien välisessä tavarakaupassa suurimmat riskit liittyvät ns. ketjukauppatilanteisiin, joissa sama tavara myydään useamman kerran peräkkäin. Ketjukauppatilanteissa kaupan osapuolia voi olla haastavimmillaan useita ja tavara voi kulkea loppuasiakkaalle useamman maan kautta. Ketjukauppatilanteen tullessa vastaan suosittelemme arvonlisäverokäsittelyn selvittämistä hyvissä ajoin asiaan perehtyneen veroasiantuntijan avustuksella. Ennakoivalla selvittämisellä voidaan välttää väärästä veroraportoinnista aiheutuvat mahdolliset veroseuraamukset.
Myynti kuluttajalle
Palvelukaupassa kuluttajalle tapahtuva myynti verotetaan pääsääntöisesti arvonlisäverolain 66 §:n mukaan siinä maassa, johon myyjä on sijoittautunut. Kyseinen pääsääntö soveltuu suurimpaan osaan palvelumyynneistä, mutta poikkeuksia löytyy esimerkiksi henkilökuljetuspalveluiden ja ravintolapalveluiden osalta.
EU:n alueella kuluttajille tapahtuvassa myynnissä on kuitenkin viime aikoina tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat tulleet sovellettavaksi 1.7.2021 alkaen. EU-alueen sisäinen tavaroiden etämyynti verotetaan nykyisin aina tavaran kulutusmaassa, jos EU:n alueelle sijoittautuneen yrityksen osalta koko EU:n laajuinen tavaroiden etämyyntien sekä radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen vuosittainen liikevaihto on yhteensä yli 10 000 euroa. Käytännössä myyjän vaihtoehtona on rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi kaikissa niissä EU-maissa, joihin hän myy tavaroita yhteisön sisäisenä etämyyntinä, tai vaihtoehtoisesti rekisteröityä EU-maiden yhteiseen erityisjärjestelmään, mikä on yleensä hallinnollisesti helpompi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto. Myös muiden palveluiden myynnit kuluttajille EU:n alueella voi ilmoittaa erityisjärjestelmän kautta.
Kuinka voimme olla avuksi?
Mikäli kansainvälistyminen on yrityksellesi ajankohtaista tai koet tarpeelliseksi muuten varmistaa myyntien oikean käsittelyn, ole rohkeasti yhteydessä Rantalaisen kokeneisiin veroasiantuntijoihin. Rantalaisen veropalvelujen kautta saat laadukkaat veroneuvonnan palvelut vuosien kokemuksella niin arvonlisäverotuksen kuin muidenkin verolajien osalta.
Laitetaan yhdessä yrityksesi kansainväliseen kauppaan liittyvät veroasiat kuntoon!
