Yrityksen harjoittaessa kansainvälistä toimintaa on tärkeää varmistaa, että verotus sujuu oikein sekä yhtiön asuinvaltiossa että tulon lähdevaltiossa. Verosopimusten olemassaolo ja sisältö olisi hyvä tiedostaa riittävällä tasolla oman toiminnan ennakoimiseksi. Toiminnan dokumentointiin on myös tärkeä kiinnittää huomiota.
Verosopimusten voidaan nähdä tähtäävän sopimusvaltioiden välisen verotusoikeuden jakamiseen eri tulotyyppien osalta (esim. liiketulo, korot, osingot ja rojalti) kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja poistamiseksi.
Kansainvälistä toimintaa harjoittavan suomalaisen yhtiön kirjanpidossa huomioidaan kaikki globaalit tuotot ja kulut. Lähtökohta siten on, että Suomi asuinvaltiona verottaa suomalaisen yhtiön maailmanlaajuisesti saaman tulon ja hyvittää ulkomaille lähdevaltioihin maksetut verot kaksinkertaisen verorasituksen eliminoimiseksi.
Suomalaisen yhtiön vieraissa maissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojen kirjanpito on tärkeä eriyttää esimerkiksi kustannuspaikkalaskennan avulla, jotta kiinteiden toimipaikkojen tuloslaskelmat antaisivat oikean ja riittävän kuvan – ja paikallinen veroilmoittaminen olisi mahdollisimman sujuvaa.
Hyvitysmenetelmä tai vapautusmenetelmä
Kaksinkertaisen verotuksen poistomenetelmiä ovat hyvitysmenetelmä ja vapautusmenetelmä. Suomessa hyvitysmenetelmä toimii pääasiallisena kaksinkertaisen verotuksen poistomenetelmänä, kun taas vapautusmenetelmää sovelletaan vain harvoin. Sovellettava kaksinkertaisen verotuksen poistomenetelmä on hyvä kuitenkin tarkistaa valtioiden välisestä verosopimuksesta (malliverosopimuksen artikla 23). Vapautusmenetelmä on päämenetelmä esimerkiksi Ranskan ja Egyptin verosopimuksissa.
Esimerkki: suomalaisella oy:llä muodostuu kiinteä toimipaikka Ruotsiin. Tämän seurauksena Ruotsi pidättäisi verosopimuksen nojalla verotusoikeuden kiinteän toimipaikan kerryttämään liiketuloon. Suomi puolestaan verottaisi oy:n kaikki maailmanlaajuiset tulot, jolloin Ruotsiin maksettu vero hyvitettäisiin Suomessa kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi.
Hyvitysmenetelmällä kaksinkertainen verotus poistetaan vähentämällä vieraaseen valtioon suoritettu vero Suomessa (samasta tulosta suoritettavasta verosta). Hyvityksen enimmäismäärä määritetään laskentakaavalla, ja kaksinkertaisen verotuksen poistaminen käytännössä suoritetaan yrityksen veroilmoituksen yhteydessä annettavalla liitelomakkeella. Lisäksi on huomioitava, että ulkomaan veron hyvityksen edellytysten on täytyttävä, jotta kaksinkertainen verotus voidaan tosiasiassa poistaa hyvitysmenetelmällä Suomessa. Verosopimustilanteessa verotusoikeus pohjataan valtioiden kansalliseen lainsäädäntöön sekä valtioiden väliseen verosopimukseen.
Vapautusmenetelmää sovellettaessa ulkomaille maksettu vero vapautetaan suomalaisesta verosta. Vapautusmenetelmän tilanteissa Suomi ei siten verota suomalaisen yhtiön vieraasta valtiosta saamaa tuloa.
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen verosopimuksellisessa tulkintaristiriidan tilanteessa
Jos tulon lähdevaltio on verottanut yhtiön saamaa tuloa verosopimuksen vastaisesti, tulisi verotuksen oikaisua hakea ensisijaisesti tulon lähdevaltiosta. Suomen lainsäädännön perusteella virheellisestä hyvitysvaatimuksesta voi herkästi seurata kaavamainen veronkorotus.
Esimerkki: suomalaisella oy:llä on kertynyt EU:n ulkopuoliseen kolmanteen verosopimusvaltioon tarjotusta Suomessa suoritetusta palvelusta tuloa. Tässä vieraassa valtiossa on pidätetty kyseisen tulon osalta 10 prosentin lähdevero. Suomen tulkinta puolestaan olisi, että ainoastaan Suomella olisi kuulunut olla verotusoikeus tähän tuloon. Kyseistä vieraaseen valtioon maksettua veroa ei tällöin hyvitettäisi oy:n verotuksessa Suomessa.
Tosiasiallisen johtopaikka ja ulkomaan veron hyvitys
Tosiasialliseen johtopaikkaan liittyvä lainsäädäntö on ollut voimassa verovuodesta 2021 lähtien.
Esimerkki: ulkomaisen yhtiön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, jonka seurauksena Suomi pidättäisi verotusoikeuden yhtiön maailmanlaajuisiin tuloihin yleisen verovelvollisuuden perusteella. Tästä luontainen seuraus olisi, että ulkomaisen yhtiön toiseen valtioon maksettavat tuloverot tulisi myös vaatia hyvitettäväksi Suomessa.
Tosiasiallisen johtopaikan tilanteissa painoarvoa on oletettavasti annettava tulon ja kulun kohdentamiselle Suomen ja toisen valtion välillä, jotta Suomessa hyvityskelpoinen vieraaseen valtioon maksettu veron määrä saataisiin määritettyä.
Mikäli toinen valtio ei esimerkiksi hyväksyisi Suomen tulkintaa tosiasiallisen johtopaikan muodostamasta yleisestä verovelvollisuudesta, voisi ulkomaan veron hyvittämiseen sisältyä epävarmuutta. Käytäntö tulee tulevaisuudessa kuitenkin osoittamaan, miten tosiasialliseen johtopaikkaan liittyvät vaikutukset todellisuudessa aktualisoituvat.
Ulkomaan veron hyvitys verosopimuksettomassa tilanteessa
Lopuksi on huomioitava, että Suomella ei ole verosopimusta voimassa esimerkiksi lukuisten Afrikan tai Etelä-Amerikan valtioiden kanssa.
Verosopimuksettomassa tilanteessa valtioiden verotusoikeus määräytyy yksinomaan kansallisen lainsäädännön nojalla.
Kansainvälisten tilanteiden verotuskysymykset nivoutuvat herkästi kiinni toisiinsa ja siitä johtuen tämän kirjoituksen taustoittamiseksi on tarvittaessa suositeltavaa lukea aiempi kirjoitukseni Tuloverotuksen kiinteä toimipaikka verosopimustilanteessa.
Ulkomaisten yhtiöiden tilinpäätös-, kirjanpito- ja verovelvollisuuteen liittyvä paikallinen lainsäädäntö on suositeltavaa aina tarvittaessa varmistaa toisista valtioista (varsinkin ETA-alueen ulkopuolelta).
Rantalainen kuuluu lisäksi globaaleihin PKF- ja GGI-verkostoihin, joihin sisältyy taloushallintopalvelujen tarjoajia lähes 200 maasta.
Kirjoittaja Tommi Vilppola on kokenut yritysten kansainvälisen tuloverotuksen asiantuntija. Mikäli sinulla on kansainväliseen yritysverotukseen liittyviä kysymyksiä, olemme Rantalaisella mielellämme avuksi.
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
Tommi Vilppola
Tax Manager, International Tax
M&A and Tax
+358 10 3216 733
tommi.vilppola@rantalainen.fi
