Uudessa juttusarjassa perehdytään yrityksen kannattavuuden parantamiseen. Oppaina toimivat Rantalaisen asiantuntijat. Ensimmäisessä osassa käydään läpi yrityksen kiinteitä kuluja ja niiden vaikutusta kannattavuuteen. Asiantuntijana on varatoimitusjohtaja Sari Vuorela Rantalainen & Talsilta.
Kiinteät kulut eroavat muuttuvista kuluista siinä, että ne eivät ole riippuvaisia yrityksen tuotantovolyymista tai myyntimääristä. Kiinteät kulut pysyvät lähes ennallaan, vaikka liikevaihto muuttuisi. Tällaisia ovat yleensä toimitila-, hallinto-, ohjelmisto- ja toimistotarvikekustannukset.
Esimerkiksi vakuutuskulut, kuten kiinteistö- ja vahinkovakuutukset, ovat pääsääntöisesti kiinteitä kuluja. Sen sijaan palkka-, markkinointi- ja logistiikkakulujen kuuluminen kiinteisiin tai muuttuviin kuluihin pitää ratkaista yrityskohtaisesti.
Kiinteiden kulujen osuus vaihtelee toimialoittain. Palvelualalla kaikki kulut ovat yleensä kiinteitä kuluja, kun tuotantoyrityksissä niiden osuus vaihtelee tyypillisesti 15−30 prosenttiin.
Jos yrityksellä on paljon kiinteitä kuluja, joita ei pystytä nopeasti sopeuttamaan myynnin vaihteluihin, se vaikuttaa herkästi yrityksen tulokseen. Jos yrityksen kulurakenne on joustava, johdon on helpompi reagoida myynnin heikkenemiseen omilla toimenpiteillään.
Kuukausittaista seurantaa
Rantalainen & Talsin varatoimitusjohtaja Sari Vuorela sanoo, että tilitoimistolla on olemassa kaikki tarvittava tieto asiakkaidensa kiinteiden kulujen läpikäymiseen.
Hän kehottaakin tarkastelemaan kiinteitä kuluja yhdessä kirjanpitäjän kanssa kuukausittain etenkin silloin, kun yrityksellä menee huonommin.
− Jos tarkastelu jätetään tilinpäätöksen yhteyteen kerran vuodessa, ollaan jo vuosi jäljessä. Siitäkin voi mennä vielä kuukausia ennen kuin kulut todella pienenevät, sillä sopimuksissa on usein pitkät irtisanomisajat.
Viranomaisen määräämiin maksuihin, kuten kiinteistöveroon, on vaikeampi itse vaikuttaa, mutta netti-, puhelin- ja vakuutussopimukset sekä taloushallintopalvelut voi kilpailuttaa. Samoin edustus- ja muihin markkinointikuluihin voi itse vaikuttaa.
− Omat kulutustottumukset yrittäjänä on myös sopeutettava yrityksen tilanteeseen. Kaikkea tarjolla olevaa nettinäkyvyyttä tai tarjottuja mainoslahjoja ei tarvitse hankkia, Vuorela huomauttaa.
Käyttökate havahduttaa
Vuorelan mukaan kiinteitä kuluja pitää ryhtyä karsimaan viimeistään silloin, jos yrityksellä on hyvä myyntikate, mutta sen käyttökate on huono suhteessa toimialan muihin yrityksiin.
− Silloin yrityksellä on liian paljon kiinteitä kuluja suhteessa liikevaihtoon, hän sanoo.
Myyntikate saadaan vähentämällä liikevaihdosta muuttuvat kulut eli se, mikä tarvitaan tuotantoon. Käyttökate saadaan, kun myyntikatteesta vähennetään kiinteät kulut.
Vuorela sanoo, että asiakas saa käyttökatteen näkyville kuukausiraporttien tuloslaskelmaan siitä sovittaessa. Virallisesta tuloslaskelmakaavasta sitä ei löydy, vaan siellä liikevoittoon pitää lisätä poistot, jotta päästään käyttökatteeseen.
Käyttökatteeseen vaikuttavat yrityksen toiminnan luonne ja toimialan kilpailutilanne. Esimerkiksi kaupan alalla viiden prosentin käyttökatetta voidaan pitää hyvänä, kun teollisuudessa hyvä taso on lähempänä 20 prosenttia.
Lisätietoja: sari.vuorela@rantalainen.fi
