Moni varmasti miettii miten yritykselleni käy, kun inflaatio jyllää, Euroopassa soditaan, eikä koronapandemiastakaan olla vielä päästy täysin jaloilleen. Tässä jutussa talouden asiantuntijat kertovat, miten tästä kaikesta selvitään.
Kun koronavirus sulki Suomen ja muun maailman, tuskin kukaan osasi arvata, mitä kaikkea on vielä edessä. Kahden vuoden sinnittelyn jälkeen yritysmaailma kohtasi korkeimman inflaation yli 30 vuoteen, jota omalta osaltaan siivitti ensimmäinen sota Euroopassa sitten 90-luvun puolivälin.
Inflaatio Suomessa oli toukokuussa 2022 tasan seitsemän prosenttia. Edellisen kerran inflaatio on noussut Suomessa samoihin lukuihin vuonna 1990.
Euroalueella inflaatio on noussut vuoden 2022 ensimmäisen viiden kuukauden aikana jo yli kahdeksan prosentin. Inflaatio euroalueella oli toukokuussa ennakkotietojen mukaan 8,1 prosenttia.
Miten tästä kaikesta selvitään kuivin jaloin?
Suomen valtion omistaman erityisrahoittajan Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä tarkastelee tilanteen isoa kuvaa, tilitoimisto Rantalaisen business controller Minna Lehtikangas ohjaa kohti valoa tunnelin päässä ja vitamiineja, lääkkeitä ja hyvinvointivalmisteita markkinoivan Vermanin talousjohtaja Sebastian Nordman kertoo, miten kansainvälistä yhteistyötä tekevä kotimainen perheyritys on haasteistaan selvinnyt.
Kaikki kolme huomauttavat, että lyhyellä aikavälillä tämänhetkinen korkea inflaatio ei ole ongelma, mutta tilanteen ennustettavuuden vaikeus luo haasteita yrityksille.
– Jos on pitkään jatkuva inflaatio ja toimiala, jossa omat kädet ovat sidotut, niin silloin se inflaatio on ongelma. Nyt kukaan ei tiedä, koska tämä päättyy, ja kuinka korkealle inflaatiotaso nousee. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, Lehtikangas sanoo.
Nykyistä inflaatiota ei voi verrata edellisiin inflaatiopiikkeihin, koska nyt takana on kaksi vuotta koronaviruksen kourissa ja siihen perään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Juuso Heinilä, Finnvera: ”Edessä on jälleenrakennuksen aika”
Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä toivoo, että suomalaiset yritykset uskaltavat inflaatiosta huolimatta investoida. Hänen mukaansa on kuitenkin ymmärrettävää, että yritykset miettivät, miten paljon niiden toimintaympäristö muuttuu.
– Toivon myös, että esimerkiksi turvallisuuspoliittiset ratkaisut tuovat sellaista vakautta, että Suomeen luotetaan, ja tänne saadaan myös ulkomaisia investointeja.
Heinilän mukaan muut Pohjoismaat ovat yleensä päässeet talouskriisien jälkeen nopeammin liikkeelle.
– Ne ryhtyvät investoimaan etupainotteisesti, ja kun markkinoita jaetaan uudelleen, ovat vahvemmassa asemassa.
Ongelma on tällä hetkellä siinä, että tarjontapuolen inflaation pituutta on lähes mahdoton ennustaa.
– Väliaikaisesti tuollaiset inflaatiolukemat eivät ole talouden kannalta vakava ongelma. Jos 3–5 prosentin inflaatio jäisi pysyväksi, niin se jo vaikuttaisi oleellisesti yritysten toiminnan suunnittelemiseen, koska hintatasojen epäselvyyden myötä monen asian ennustaminen olisi vaikeaa, Heinilä sanoo.
Erilaiset isot, pitkäaikaiset projektit ja isot investoinnit ovat hankalia, jos toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti hintatason osalta.
Nyt suomalaisille yrityksille on kuitenkin tulossa hyviä tilaisuuksia, Heinilä arvelee.
– Monet toimijat Euroopassa miettivät toimitusketjuja uudelleen. Koronan aikana huomattiin, että ei olekaan niin varmaa, että Kiinassa valmistetut alihankinnat saadaan tehtaalle. Samoin Venäjän aiheuttama kriisi on vaikuttanut moniin alihankintaketjuihin.
Heinilän mukaan monet isot toimijat etsivät alihankkijoita nyt Euroopan sisältä, ja tämä on hyvä tilanne suomalaisille yrityksille.
– Toivotaan, että tätä kautta saataisiin uusia kontakteja. Kun on kauppaa ja kysyntää Eurooppaan, niin kyllä ne investoinnitkin käynnistyvät.
– Tästä tulee tietynlainen jälleenrakennuksen aika länsimaisissa logistiikkaketjuissa, joissa alihankintaketjut ovat viimeisen 30 vuoden aikana ajettu hyvin globaaleiksi.
Siinä on mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.
Millä eväillä tämänhetkisestä inflaatiosta noustaan, Juuso Heinilä?
Rohkeus. Pitää uskaltaa katsoa tulevaisuuteen. Täytyy uskoa siihen, että tulee uusia mahdollisuuksia. Muutokset maailmalla antavat suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä – ja sitä kautta investoida.
Työhyvinvointi. Työvoimasta kannattaa pitää kiinni ja miettiä, miten oma yritys olisi mahdollisimman houkutteleva työpaikka. Uskon, että meillä tulee olemaan pysyvästi pula osaavasta työvoimasta. Ne yritykset, jotka pystyvät pitämään osaavasta henkilöstöstään kiinni, tulevat menestymään.
Maahanmuutto. Työperäisen maahanmuuton kysymykset pitää ratkaista niin, että suomalaiset yritykset pystyvät kasvamaan ja uskaltavat investoida.
Minna Lehtikangas, Rantalainen: ”Inflaatiosta ei kannata mennä paniikkiin”
– Yrityksen täytyy olla kartalla ja hereillä. Ei saa tuudittautua siihen, että voidaan toimia niin kuin ennenkin. Pitää olla valmiudet ja kyvyt reagoida inflaatioon ja sen vaikutuksiin, sanoo Rantalaisen business controller Minna Lehtikangas.
Hänen mukaansa yritysten toimialasta riippuu paljon se, miten hintojen nousuun on mahdollista reagoida. Yritykset, jotka tuottavat palveluja tai hyödykkeitä perustarpeisiin, selviävät yleensä inflaatiosta paremmin.
– Jos on ennestään vahva markkina-asema, on helpompi viedä läpi hinnankorotuksia. Myös hyvin erityinen tai laadukas tuote voi mahdollistaa itsenäisen hinnoittelun, Lehtikangas pohtii.
Vahva tase voi auttaa puskemaan läpi inflaation aiheuttaman epävakauden. Myös runsaat käteisvarat tai pienet velat tekevät yrityksestä vahvemman.
– Se voi tarkoittaa, että jos sinulla on asiat hyvin, niin ne voivat olla inflaation aikana vielä paremmin.
Business controllerina Lehtikangas auttaa työkseen yrityksiä katsomaan tulevaisuuteen.
Näkyykö koronan, Ukrainan sodan ja inflaation jälkeen tunnelin päässä valoa?
– Ainakin haluan uskoa näin. Nyt kannattaa keskittyä siihen, missä on hyvä. Ei kannata mennä paniikkiin ja tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan ennemmin hakea ratkaisuja oman tilanteen ja aseman parantamiseksi markkinoilla, olla yhteydessä rahoittajiin ja koittaa neuvotella asioita uusiksi. Nyt on niin poikkeukselliset ajat, että varmasti sitä joustoakin löytyy puolin ja toisin, Lehtikangas ohjeistaa.
Hänen mukaansa yritykset eivät voi kuitenkaan lopullisesti jäädä laakereille lepäämään. On syytä kehittää ja investoida, mutta varovaisuus on hyvä olla korvan takana.
Lainaa hakiessa koroissa näkyy nyt inflaation tahti. Tämä saattaa hillitä investointihalukkuutta, koska raha on kalliimpaa.
– Nyt ei kannata mennä mututuntumalla, vaan laskea asiantuntijan kanssa ja miettiä, mihin yrityksellä on varaa ja mitä tase kestää. Tärkeintä on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja kannattavuus.
Miten selviytyä inflaatiosta, Minna Lehtikangas?
Ymmärrä nykytilanne. Pitää olla kartalla nykyisestä tulostahdista, jotta voi peilata tulevaisuuteen.
Sopimusten hallinta. Sopimukset pitää olla kirjallisina, ja niissä oman yrityksen kannalta mahdollisimman hyvät hinnankorotuspykälät. Ostoissa mielellään niin, että hinta voi nousta vain tietyn prosentin. Myyntipuolella mahdollisimman iso valta tehdä korotuksia mahdollisimman isoilla prosenteilla.
Reaktionopeus. Pitää olla rohkeutta tehdä myös vaikeita päätöksiä. Onko hyvä irtisanoa yksi, jos 20 pystyy pitämään työpaikkansa? Yksilön kannalta se on aina tragedia, mutta isommassa kuvassa pitää olla rohkeus tehdä vaikeampiakin päätöksiä. Se auttaa siinä, että yritys pysyy jaloillaan ja pystyy miettimään tulevaisuuttakin.
Sebastian Nordman, Verman: ”Noudatamme pehmeämpiä arvoja”
Vitamiineja, lääkkeitä ja hyvinvointivalmisteita markkinoivan Vermanin talousjohtaja Sebastian Nordman kertoo, että viimeisen parin vuoden myrskyt eivät ole pahasti keikuttaneet Vermanin laivaa – ainakaan vielä.
– Inflaatio on se päällimmäisin huoli ja se, mitä tapahtuu raaka-ainepuolella. Jos tilanne pitkittyy ja inflaatio vielä laukkaa uusille luvuille, niin miten se vaikuttaa kuluttajan ostokäyttäytymiseen? Luovutaanko siinä ensimmäisenä lisäravinteista ja vitamiineista, jos on tiukka tilanne, Nordman pohtii.
Vermanilla ei ole ollut Venäjään tai Ukrainaan liittyviä hankintaketjuja. Hankintapuolella verkosto on pidetty tarkoituksella mahdollisimman laajana, jotta yksittäisen yhteistyökumppanien tilanteiden muutokset eivät vaikuta liikaa kokonaisuuteen.
– Hankinnoissa olemme tehneet jo kauan määrätietoisesti duunia, että olisi mahdollisimman leveä rintama. Ettei olla vain yhden varassa, Nordman sanoo.
Inflaation myötä Verman ei ole nostanut hintojaan, mutta koronan tuomiin, Euroopassa tapahtuneisiin hinnannousuihin on kuitenkin reagoitu. Komponenttipula on vaikuttanut toimintaan ja raaka-ainepulaa on ollut Nordmanin mukaan ”siellä täällä”.
– Totta kai kovassa kilpailussa on vähän sellaista, että kuka lähtee avaamaan pelin. Se on aikamoista taiteilua ja tarkkailua, että saa ne kohonneet hinnannousut tuotteisiin, Nordman avaa alan toimintaa.
Kotimaisena perheyrityksenä Verman on pitänyt hyvin pintansa kansainvälisiä alan jättejä vastaan. Kymmenen suurimman tekijän joukossa Verman on sijalla neljä, kun muut edustavat monikansallisia miljardibisneksiä.
– Tykkään aina sanoa, että olemme 65 miljoonan euron liikevaihdolla vähän alle miljardissa, Nordman naurahtaa.
Vaikka inflaatio on noussut voimakkaasti, eikä maailman tilanne muutenkaan ole ollut otollinen, Vermanin ei ole tarvinnut laittaa investointeja jäihin. Myös irtisanomisilta ja lomautuksilta on säästytty.
– Lomautusperuste olisi myyntipuolella juridisesti ollut olemassa korona-aikaan, mutta katsoimme, että mitä muuta he voivat tehdä. Perheyrityksessä noudatamme pehmeämpiä arvoja.
Mitä yrityksissä on syytä miettiä inflaation aikana, Sebastian Nordman?
Hajauta. Tärkeintä on ”jakaa munat eri koreihin” eli ei saa olla liian riippuvainen vain tietystä asiakkaasta tai tavarantoimittajasta. Varsinkin, jos marginaali on pieni ja volyymi iso.
Ennakoi. Tee stressitestejä ja riskianalyysia. Mieti esimerkiksi, miten vaikuttaa jos 25 prosenttia markkinasta katoaa. Miten se vaikuttaa yrityksen toimintaan? Entä jos raaka-aineiden hinnat nousevat 15 prosenttia? Mieti, mitä pystyt taklaamaan ja mitä et.
Toimi. Ketteryydellä ja nopealla päätöksenteolla pärjää pitkälle. Liiallinen sisäinen raportointi on pois liiketoiminnan etulinjasta.
Artikkelissa on haastateltu Rantalaisen Business Controller Minna Lehtikangasta
010 322 2012
minna.lehtikangas@rantalainen.fi
