Työaikalaki uudistui vuoden 2020 alussa. Merkittävin muutos laissa oli etätöiden ulottuminen lain soveltamisen piiriin.
“Edellinen työaikalaki oli vuodelta 1996, eikä se enää ollut sovellettavissa nykypäivän työnteon tapoihin”, kertoo Pirita Lamberg, Rantalaisen liiketoimintajohtaja. Vuoden 1996 laissa käsitystä etätyöstä ei oikeastaan ollut ja etätyö jäi kokonaan lain ulkopuolelle. “Aiemmin katsottiin, ettei työnantajalla ole oikeutta valvoa etätyötä”, Pirita Lamberg sanoo. Esimerkiksi ylityöt tai sunnuntaityöt eivät kuuluneet työaikaan, jolloin korvauksiakaan niistä ei saanut. Etätyön lisääminen työaikalakiin on sekä työnantajan että työntekijän etu.
Työaikalakiin muitakin pieniä muutoksia
Etätöiden ulottuminen lain soveltamisen piiriin oli suurin yksittäinen muutos työaikalakiin. Uuden työaikalain myötä sillä ei ole enää väliä, tekeekö työn työpaikalla, kotona vai jossakin muualla.
Etätyön sisällyttämisen lisäksi työaikalakiin tuli muutamia pienempiä muutoksia. ”Laissa on nyt mahdollisuus sopia joustotyöajasta, mikä tarkoittaa, että työntekijä voi päättää, milloin työnsä tekee ja sijoitella sen vapaasti kaikille viikonpäiville ja kellonajoille”, Pirita Lamberg kertoo. Tällöin työtä voidaan tehdä iltaisin tai viikonloppuisin, ja työntekijän vastuulla on huolehtia riittävästä viikkolepoajasta sekä työajan raportoinnista työnantajalle. ”Joustotyöajan hyödyntäminen on mahdollista aloilla, joilla työ ei ole aika- tai paikkasidonnaista”, Lamberg toteaa.
Lisäksi työaikalaissa liukumarajat kasvoivat ja ylityön enimmäismäärät muuttuivat. ”Uusi työaikalaki mahdollistaa parempaa joustoa, kun ylityön tarkastelutapa muuttui. Se mahdollistaa, että ylityötä saa tehdä enemmän”, Pirita Lamberg sanoo.
Työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön
Etätyön tekeminen vaatii aina sopimisen, eikä työntekijää voi pakottaa etätöihin. Työsopimuksen yhteyteen voidaan kuitenkin kirjata, että työntekijällä on mahdollisuus tehdä etätöitä.
”Koronavirustilanteen takia käyttöön otettu valmiuslaki kuitenkin mahdollistaa kriittisillä aloilla poikkeamisen lepoajoista ja ylityörajoista”, Pirita Lamberg sanoo. Samoin karanteenitilanteessa työntekijä voidaan määrätä etätöihin.
Työajanseuranta on etätyössäkin tärkeää
Työaikalaissa on määritelty, että työaikaa on seurattava etätyössäkin. Työnantajalla on velvollisuus järjestää työajanseuranta ja työntekijällä on velvollisuus käyttää seurantaa. ”Jo Excel-taulukkokin riittää työajanseurannaksi”, Pirita Lamberg sanoo. ”Työajasta on pidettävä kirjaa myös siltä osin, koska työt on aloitettu ja milloin taukoja on pidetty”, Lamberg luettelee. ”Varsinkin, jos käytössä on tasoittumisjärjestelmä, on seurannassa pakko olla kellonajatkin mukana”, Lamberg lisää.
Etätyötä on mahdollista tehdä myös osissa, esimerkiksi niin, että aamupäivä työskennellään toimistolla ja päivän aikana siirrytään tekemään etätyönä iltaan asti. Nykyisin myös liukumatunteja tai ylityötä voi kertyä myös etätyössä. “Samoin liukumia voi käyttää saldosta etätyöpäivinä.”
Työmatkoilla on hyvä muistaa, että nyt matka-aika voidaan laskea työajaksi. ”Jos työntekijä vaikkapa junassa istuessaan osallistuu palavereihin tai muuten tekee töitä matkan aikana, tämäkin voidaan nyt laskea työaikaan mukaan”, Pirita Lamberg lisää.
Muistettavaa etätyössä
Vakuutukset kuntoon. Etätyötä tehdessä sekä työntekijän että työnantajan on hyvä ymmärtää, mitä vakuutus korvaa. ”Kannattaa olla tarkkana, mikä on tavallisen tapaturmavakuutuksen alaista ja mikä ei, sillä etätyössä rajat ovat häilyviä”, Pirita Lamberg sanoo.
Työnantajalla ja työntekijällä on samanlaiset velvollisuudet kuin normaalissakin työssä.
”Ihmiset tekevät paljon etätöitä, ja varmasti vielä enemmän tulevaisuudessa. On hyvä muistaa, että ylityörajat ja kaikki muut tavallisen työn säännöt koskevat myös etätyötä”, Pirita Lamberg päättää.
