Vuosi 2021 on työlainsäädännön kannalta kiinnostava. Koronan vuoksi huhtikuussa 2020 tehdyt määräaikaiset muutokset työlainsäädäntöön päättyvät pääsääntöisesti. Työaikalain enimmäistyöaikaa koskevan muutoksen siirtymäkausi päättyi ja muutokset astuivat voimaan 1.1.2021 alkaen. Tulorekisterissä käsitellään tämän vuoden alusta nyt myös eläkkeet ja etuudet. Myös henkilöverotuksessa on tapahtunut muutoksia.
Koronaepidemian aiheuttamat lakimuutokset 1.4.2020 – 31.12.2020
Jatkossa yt-lain mukainen neuvotteluaika on taas 14 päivää tai 6 viikkoa lomautuksien yhteydessä, lomautusilmoitusaika on 14 päivää, määräaikaisia työntekijöitä ei voi enää lomauttaa eikä koeaikapurkua voi tehdä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Myös työnantajan takaisinottovelvollisuus tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomisissa palautettiin 9 kuukaudesta takaisin 4 tai 6 kuukauteen riippuen työsuhteen pituudesta. Poikkeuslain aikana syntynyt takaisinottovelvollisuus on kuitenkin 9 kuukautta voimassa riippumatta siitä, että lain voimassa olo on päättynyt. Lisäksi esimerkiksi 5 päivän omavastuuaika on palannut työttömyysturvan aloitukseen ja työssäoloehto on jälleen 26 viikkoa.
Voimaan jäivät vielä hetkeksi yrittäjien ja freelancereiden oikeus työmarkkinaturvaan, sovitellun päivärahan suojaosuuden korotus (ansiopäivärahaa saava voi tehdä 500 euroon asti työtä, kun aiemmin tämä oli 300 euroa) sekä perusteiden selvitys opiskelun osalta (ansiopäivärahan saaja voi jatkaa työn ohessa aloitettua opiskelua normaalisti lomautettuna ilman erillistä selvitystä). Voimassaoloajat ovat eri pituisia.
Työaikalain enimmäistyöaika muutoksen siirtymäkausi päättyi 31.12.2020
Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, ja siinä määrättiin myös enimmäistyöajan noudattamisesta. Vuosi 2020 oli siirtymäkausi työnantajille ja nyt 1.1.2021 jokaisen työnantajan tulisi noudattaa työajan enimmäismäärää.
”Enimmäistyöaikaa koskeva rajoitus koskee kaikkia työajan järjestämistapoja, kuten esimerkiksi liukuvaa työaikaa ja joustotyöaikaa. Enimmäistyöaikaan lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne sitten säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä tai olipa kyse hätätyöstä tai aloittamis- ja lopettamistyöstä.” – Työsuojelu
Aiemmin säädettiin siis ylityön enimmäismäärästä, mutta nyt uuden lain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijän työaika ei keskimäärin ylitä 48 tuntia viikossa. Keskimääräinen työaika lasketaan lain mukaan 4 kuukauden seurantajaksolla. Eri toimialoilla voi olla kuitenkin erilaisia seurantajaksoja työehtosopimuksissa.
Työaikalain kirjaus enimmäistyöajasta on hyvin väljä, mutta sen tärkein tehtävä on taata, ettei työntekijän kokonaistyöaika käy terveydelle haitalliseksi. Olennaista on siis seurata jatkossa yhtenäisellä tavalla sitä, että työntekijöiden enimmäistyöaika ei ylitä noin 2300 tuntia vuodessa (48 t x työviikkojen lukumäärä vuodessa).
Tulorekisterimuutokset 1.1.2021 alkaen
Tulorekisteriin tullaan jatkossa ilmoittamaan myös eläkkeet ja etuudet, joten esimerkiksi siviilipalvelusta suorittavan henkilön päivärahat tulee ilmoittaa 1.1.2021 alkaen tulorekisteriin (kulukorvauksia ei ilmoiteta). Myös esimerkiksi vapaaehtoiset eläkevakuutukset täytyy jatkossa ilmoittaa tulorekisteriin. Sen sijaan tulorekisteriin ei jatkossakaan ilmoiteta arkaluontoiseksi katsottavia henkilötietoja, kuten lakkoavustusta tai toimeentulotukea. Lisäksi tulorekisteriin myöhässä annetuille ilmoituksille määrätään seuraamusmaksut 1.1.2021 alkaen.
Muutokset henkilöverotuksessa ja henkilöstöeduissa 1.1.2021 alkaen
Henkilöverotuksen osalta muutosta on tullut muun muassa listaamattoman osakeyhtiön järjestämään osakeantiin henkilöstölle. Työntekijä voi merkitä osakkeita käypää arvoa alempaan hintaan eikä osakeannista tule veronalaista etua, jos merkintä hinta on samansuuruinen kuin osakkeen matemaattinen arvo. Muutos mahdollistaa ketterien kannustinjärjestelmien kehittämisen erityisesti kasvuyrityksissä.
Henkilöstöetujen osalta muutoksia ovat:
- Työsuhdematkalippu on jatkossa verovapaa kokonaisuudessaan 3 400 euroon asti vuodessa
- Työsuhdepolkupyörä on verovapaa etu 1 200 euroon asti vuodessa
- Työsuhdesähköauton verotusmuutokset:
- Työsuhdeautona käytettävien täyssähköautojen verotusarvosta vähennetään 170 euroa kuukaudessa vuosina 2021-2025.
- Sähköauton latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä on verovapaa etu vuosina 2021-2025.
- Työsuhdesähköauton latauslaite katsotaan osaksi työsuhdeauton lisävarusteita.
Työsopimuslain muutos kilpailukieltoon liittyen mahdollisesti voimaan 1.1.2022 alkaen
Hallituksen 12.11.2020 antaman esityksen mukaan kilpailukieltoa koskeva lakimuutos astunee voimaan 1.1.2022. Lakimuutos velvoittaisi työnantajan maksamaan korvausta jokaisesta lakimuutoksen jälkeiseen aikaan ulottuvasta kilpailukieltosopimuksesta 40-60 % työntekijän kuukausipalkasta kilpailukiellon voimassaolon ajan.
